Lauri Jäntin palkinto
Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo. Otava.
Professori Kimmo Rentola pohtii kirjassaan, oliko Josif Stalin merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa. Stalin päätti aloittaa talvisodan ja lopettaa sen. Hän päätti jatkosodan rauhasta 1944. Kun alkuvuodesta 1948 oli aika ratkaista, tuleeko Suomesta kansandemokratia vai ei, Stalin painoi Rentolan mukaan ensin kaasua ja sitten jarrua. Kyky suunnanmuutoksiin ja äkkikäännöksiin oli diktaattorin politiikassa olennaista, kuten kirjasta ilmenee.
Kirja perustuu laajaan ja monilta osin uuteen arkistomateriaaliin. Rentolan analyyttisen tekstin kautta lukijalle avautuvat tiedustelun maailman riskit ja mahdollisuudet niin oikeassa elämässä kuin historiantutkimuksessakin. "Aidosti hyödyllinen tiedusteluaineisto on kansainvälisissä suhteissa yhtä olennainen ainesosa kuin alkoholi viinissä", Rentola kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan uuvuta lukijaa yksityiskohdilla eikä kertaa kirjallisuudesta ennestään tuttuja sotatapahtumia, vaan pitää tähtäimen tiukasti paikallaan Stalinin näkökulmassa.
Stalin ja Suomen kohtalo on mestarillisesti kirjoitettu, elegantti historiateos. Lukija pääsee seuraamaan Suomen kohtalonhetkiä niin läheltä, että hirvittää. Rentolan tarkka ja tiivis esitystapa syventää ja laajentaa käsitystämme Suomen kohtalonvuosista. Teos tulee nousemaan historiakirjallisuutemme klassikoiden joukkoon.
Kunniamaininnat
Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia. Siltala.
Toimittaja Maria Mannerin ja professori Teivo Teivaisen teos Brasilia johdattaa maapallon toiselle puolelle, Etelä-Amerikan jättivaltioon. Mannerin ja Teivaisen matkassa lukija löytää itsensä milloin Rio de Janeiron valtavista faveloista tai upporikkaitten helikopterikyydistä, milloin taas kiehtovista uskonnollisista menoista, metropolien keskustoista tai sademetsien siimeksestä.
Kirjan sivuilla yhdistyvät sujuva, mukaansatempaava kieli ja syvällinen asiantuntemus valtavasta ja tärkeästä mutta Suomessa vain heikosti ja kliseiden kautta tunnetusta Brasiliasta. Manner ja Teivainen ovat näkemyksellisiä kirjoittajia, jotka pohjaavat tekstinsä yhtäältä omaan pitkään kokemukseensa ja toisaalta laajaan tutkimustietoon.
Kirjoittajat lähestyvät teemaansa tarinoiden ja ihmisten kautta. Mannerin ja Teivaisen teksti on lämpimän myötäelävää, kun kyse on yksittäisistä ihmiskohtaloista mutta oivaltavan analysoivaa, kun pohditaan laajoja ja monimutkaisia syitten ja seurausten verkostoja. Brasilia on pieni suurteos, joka avartaa lukijansa maailmaa.
Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki. WSOY.
Dosentti Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kaupunki ‒ 1920-luvun iloinen Helsinki vie lukijan elämysmatkalle juuri itsenäistyneen maamme pääkaupunkiin. Kirjoittaja kuvaa värikkäästi modernin elämäntavan läpimurtoa: autot, elokuvat, radio, kahvilat, tanssiravintolat, uimarannat ja mainosvalot tarjosivat uudenlaisia kokemuksia kaupunkilaisten vapaa-aikaan. Toisaalta vuosikymmentä sävytti kieltolaki, jonka moninaisia vaikutuksia kirjoittaja esittelee ansiokkaasti. Juuri näyttäytymisen ja salailun kulttuurin ristiriita luo myös Seppälän teokseen kiinnostavan jännitteen.
Mikko-Olavi Seppälän tietokirja herättää henkiin vuosikymmenen, josta enää hyvin harvalla on omakohtaisia muistoja. Teos osoittaa kuitenkin aikakauden läsnäolon myös nyky-Helsingissä, sillä monet tunnetut rakennukset todistavat edelleen kaksikymmentäluvun uudesta, rohkeasta arkkitehtuurista, suomalaiskansalliset kadunnimet puolestaan kielipolitiikasta. Teoksen runsaat sitaatit, kuvitus ja poikkeuksellisen huoliteltu visuaalinen ilme tuovat kohteensa koskettavan lähelle. Suruton kaupunki tartuttaa lukijaansa 1920-luvun elämäniloa.
Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää. Maahenki.
Kasvitieteilijä Seppo Vuokon teos Latva pilviä piirtää on kokonaisesitys jokaisen suomalaisen tuntemasta aiheesta, puista ja niiden muodostamista metsistä. Se kertoo puiden muinaishistoriasta ja nykyisyydestä, niiden lajistosta ja monimuotoisuudesta, rakenteesta sekä biologisesta elämästä, kuten kasvusta, vesitaloudesta, ravitsemuksesta ja yhteyttämisestä.
Kirjassa esitellään monien puihin liittyvien ilmiöiden ohella myös maamme puulajit kukkineen ja hedelmineen, unohtamatta karun pohjolan vuodenaikaiskiertoa ja puiden liittymistä luonnon ekologisiin verkostoihin. Puiden käyttö ja merkitys ihmisten taloudessa aina teollisesta puunkäytöstä koristepuihin ja -pensaisiin saa sekin monipuolista valaistusta. Jopa meidän ja muiden maiden suurimmat ja vanhimmat puut tulevat esitellyiksi.
Vuokon kieli on yksinkertaista ja sujuvaa mutta samalla ilmeikästä, vailla turhia ammattitermejä mutta silti tieteellisen tiedon pohjalta nousevaa. Harvoin on Suomen luonnon keskeisiä elementtejä esitelty näin kiehtovasti ja perusteellisesti.