Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2025
Raakel Inkeri: Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään. Siltala 2024
Teos kuvaa eteläafrikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitysvaiheita, kipukohtia ja nykyhetkeä värikkäästi ja monipuolisesti. Se pureutuu syvällisesti myös Etelä-Afrikan historiaan, ennen kaikkea apartheidin historiaan. Valkoista ja mustaa kertoo siitä, miten Etelä-Afrikassa ihonvärillä on väliä, on aina ollut. Kirjan luettuaan lukija ymmärtää, minkä vuoksi ihonväriä ei voi maan yhteiskunnallisessa keskustelussa ohittaa.
Köyhyys ja eriarvoisuus on syvää. Monissa kaupungeissa asuinolot ja muu infrastruktuuri ovat surkeat ja yleinen turvattomuus on käsin kosketeltavaa. Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä ja 60 miljoonaa ihmistä. Etelä-Afrikka on myös Brics-maa, jolla on paljon poliittista ja taloudellista painoarvoa.
Valkoista ja mustaa perustuu paitsi laajaan akateemiseen taustatutkimukseen myös kirjoittajan omiin kokemuksiin. Raakel Inkeri on asunut pitkiä aikoja Etelä-Afrikassa, ja se tuo tekstiin elävyyttä ja valaisevia arkipäivän esimerkkejä eteläafrikkalaisesta yhteiskunnasta.
Inkerin teksti on hyvin taustoitettua, luontevaa ja sujuvaa luettavaa. Kirja on ymmärrettävissä kirkkaasti ilman aiempia pohjatietoja Etelä-Afrikan historiasta.
Valkoista ja mustaa on korkeatasoinen, näkemyksellinen tietokirja. Suomalaisille lukijoille kirja on tervetullut, sillä vastaavia, laaja-alaisia tietokirjoja ei ole aiemmin ollut saatavissa suomeksi.
Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2025
Sanna Nyqvist: Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren. Tammi, 2024.
Rantojen ihanuus on osa jaettua kokemusmaailmaamme. Sellaiseksi se alkoi muodostua 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun eurooppalaiset oppivat hakeutumaan rannoille viihtymään ja toipumaan. Sanna Nyqvistin Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren tutkii, miten kirjallisuus on sittemmin kuvannut rantojen lumoa, ja miten kirjailijat ovat toisaalta opettaneet lukijansa yhdistämään joutilaisiin rantahetkiin juuri tietynlaisia tunteita ja odotuksia.
Nyqvist on valinnut esseiden kohteeksi tekstejä, joista itse nauttii: Austenia, Janssonia, Proustia, Woolfia, Strindbergiä. Heidän teoksissaan meri ja sen ranta ovat tyypillisesti huvitusten ja porvarillisen levon näyttämö. Rannalla toivutaan, näyttäydytään, seikkaillaan, luetaan ja kirjoitetaan. Rajaus toimii, ja Nyqvistin oma lukunautinto välittyy lukijalle. Rannalta löytyy myös eräitä luontosuhteemme ydinkysymyksiä. Juuri niissä luonnonpaikoissa, joita eniten rakastamme, päädymme kohtaamaan aiheuttamamme ympäristötuhot. Tämä havainto yhdistää Strindbergin 1800-luvun lopun saaristokuvaukset nykylukijan kokemuksiin Itämeren rannoista.
Nyqvist on taitava lukijana, kirjoittajana ja kirjallisuudentutkijana. Virtuoosimaisuuden kerrokset tekevät kirjasta lehtevän, kuin leivoksen: on nautinto lukea esimerkiksi analyysiä luonnon kuvailun tehtävistä kirjallisuudessa, kun tekijä itsekin hallitsee kuvailun ja käyttää sitä täsmälleen oikeissa kohdissa. Nyqvistin teos saa lukijansa haluamaan paitsi rannalle, myös analysoitujen romaanien äärelle.
Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2025
Christer Pursiainen: Ždanov Tornissa. Otava, 2024.
Christer Pursiaisen teos Ždanov Tornissa valottaa intensiivisesti ja mukaansatempaavasti kolmen vuoden mittaista ajanjaksoa Suomen sotienjälkeisessä historiassa. Teoksen keskiössä on Suomen ja Neuvostoliiton välistä välirauhansopimusta vuonna 1944 valvomaan perustetun valvontakomission toiminta; sen kenraalieversti Andrei Ždanovin johdolla omaksuma rooli ja suhteet Suomen valtionjohtoon sekä puoluekenttään. Pursiainen onnistuu tuomaan esiin uutta tietoa suomalaisten aloitteellisesta suhteesta valvontakomissioon samoin kuin erityisesti sen johtajan, Andrei Ždanovin, henkilöstä ja poliittisista tavoitteista.
Ždanov Tornissa poikkeaa perinteisestä tietokirjasta siinä, että sen kerrontaan sisältyy myös fiktiivisiä elementtejä. Pursiainen määrittelee näiden tyylillisten lisäysten olevan tarkoin harkittuja ja asettuvan poliittisten tosiasioiden raameihin. Pursiaisen huolellinen ja analyyttinen tapa käsitellä valtavaa lähdeaineistoaan varmistaa sen, että fiktiiviset elementit tukevat kirjan luettavuutta ja elävöittävät ajankuvan hahmottamista kohteena olevasta Suomen poliittisen historian keskeisestä ajanjaksosta. Kirjan tiedollista uskottavuutta tyylilaji ei kyseenalaista. Tyylilajillaan Pursiainen toisaalta onnistuu myös piirtämään perinteistä tietokirjaa vahvemman ja elävämmän kuvan 1940-luvun lopun Suomen poliittisista vaikuttajista. Ždanov Tornissa kuvastaa sekä asiasisällöltään että tyylikkäältä kerronnaltaan sen eteen tehtyä valtavaa työtä.
Tieto-Lauri-palkinto 2025
Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kirjasarja Riikkisen ja Oukan seikkailuista tarjoaa perheen pienimmille huikean matkan tieteen suurten kysymysten äärelle. Kirjojen pienenpienet ötökkäsankarit hakeutuvat yhdessä mitä jännittävimpiin seikkailuihin etsiessään selvyyttä sellaisiin käsitteisiin kuin äärettömyys, luonnon monimuotoisuus tai vaikka tieteellinen tutkimus.
Teksti ja kuvitus muodostavat samalla mukaansatempaavan ja tiedollisesti vahvan kokonaisuuden. Tekijät tuntevat yleisönsä ja osaavat olla päästämättä nuorta lukijaansa liian helpolla. 6–9-vuotiaille suunnatut kirjat eivät aliarvioi lukijaa vaan kunnioittavat lapsen kykyä käsitellä vaativiakin aiheita.
Kirjat nojautuvat hyvän tietokirjallisuuden tavoin tutkittuun tietoon. Kirjat tarjoavat niin asiatietoa kuin työkaluja, joiden avulla lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Kaikki on kuitenkin taitavasti punottu osaksi parivaljakon vauhdikkaiden seikkailujen etenemistä.
Tekijät ovat kirjasarjan suunnittelussa olleet ennakkoluulottomia ja rima on ollut korkealla. Teokset lunastavat upeasti niille asetut odotukset ja lopputuloksena on sarja lapsille suunnattuja jänniä ja hauskoja kirjoja jotka lisäävät tietoa, ja ovat mielikuvitusta ja ajattelua kehittäviä.
Kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt viisi ja ne on kustantanut Gaudeamus. Kukin kirja on itsenäinen teos. Tekstit ovat Jukka Laajarinteen käsialaa, kuvitukset Mari Luoman.
