Palkitut 2024

Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinto 2024

Juha Meriläinen: Putinin alttaripoika; Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava)

Putinin alttaripoika on huolellisesti laadittu teos nyky-Venäjän ulkopolitiikan uskonnollisesta taustasta ja painava puheenvuoro Venäjän hyökkäyssodan keskeisistä taustoista. Kirja käsittelee Putinin hallinnon monimuotoisia suhteita maan ortodoksiseen kirkkoon sekä sitä, kuinka kirkko ja sen edustama uskonnollinen retoriikka taipuvat välineiksi tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Kirja valottaa Venäjän niin kutsutun konservatiivisen käänteen keskeistä opillista sisältöä.

Juha Meriläinen hahmottelee selkeästi ja perusteellisesti Venäjän ortodoksisen kirkon nousun Kremlin tukipilariksi ja venäläisen identiteetin ytimeen. Kirja kuvaa, kuinka poliittinen ortodoksisuus tarjoaa opillisen tuen venäläiselle nationalismille. Venäjän ortodoksisesta kirkosta muodostuu näin patriarkka Kirillin johdolla sekä aatteellinen että institutionaalinen väline Venäjän suurvaltapyrkimyksille ja sen hyökkäykselle lännen edustamia demokratia-arvoja vastaan.

Meriläisen aiempaan tutkimustietoon nojaava teos tarjoaa lukijalle pitkän perspektiivin ortodoksisen kirkon rooliin ja kuljettaa sen aivan nykypäivien tapahtumiin saakka. Kirja esittelee analyyttisesti ja kiihkottomasti, kuinka uskonnosta nousee keskeinen käyttövoima Venäjän sotakoneelle.

Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinto 2024

Silvia Hosseini: Kirjallisuuden kiihottava historia (Gummerus)

Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia tutkii analyyttisesti ja hauskasti sitä, mitä länsimaisen kirjallisuuden seksikuvaukset kertovat ihmisestä, taiteesta ja yhteiskunnasta.

Hosseini tunnetaan taitavana esseistinä, jonka teksteissä älyllinen ja rahvaanomainen tyyli muodostavat epätavallisen liiton. Kirjallisuuden kiihottavassa historiassa hän soveltaa tätä otetta ensimmäistä kertaa tietokirjallisuuteen. Teos perehtyy länsimaiseen eroottiseen kirjallisuuteen Olympos-vuoren rietasteluista internet-ajan seksipäiväkirjoihin.

Hosseinin tutkimustyö on huolellista. Mukana on aiemmin suomentamattomia tekstejä, ja ajoittaiset pyrähdykset länsimaisen kirjallisuuden parista esimerkiksi keskiajan arabialaiseen ja persialaiseen kirjallisuuteen ovat hyvin perusteltuja.

Lukijalle käy selväksi, että aiemmin ei oltu sen siveämpiä kuin nykyään. Rivous on ollut kirjallisuudessa kapinan muoto; toisaalta se kertoo siitä, millaista seksiä eri aikakausien ihmiset ovat ylistäneet, sietäneet tai piilottaneet. Hosseinin kertojanääni analysoi reippaasti ja moralisoimatta. Lopputulos on tietokirja, joka on samaan aikaan humoristinen, röyhkeä ja kiistatta hyvin sivistynyt.

Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinto 2024

Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen, Niko Vartiainen: Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Kustannusosakeyhtiö Teos)

Kiina Xi Jinpingin aikakaudella avaa lukijalle mukaansatempaavalla tavalla Kiinan kansantasavaltaan liittyvien turvallisuuspoliittisten uutisten taustoja. Teos kuvaa sujuvasti ja kokonaisvaltaisesti niin Xi Jinpingin henkilöhistoriaa kuin jättiläisvaltion viime vuosien poliittista kehitystä ja sen paluuta takaisin aikaisempaan yksinvaltaiseen järjestelmään.

Teos ei voisi olla ajankohtaisempi. Kiinan suhde Venäjään ja toisaalta Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin välinen räjähdysherkkä tilanne puhuttavat maailmaa päivittäin. Ajankohtaisuudestaan huolimatta kirja on huolellisesti ja ilman hätiköintiä viimeistelty. Se on vakuuttava kuvaus Kiinan kansantasavallan tämänhetkisestä olemuksesta.

Korkeatasoinen teos on arvokas palvelus suomenkielisille lukijoille. Kirjan neljä tekijää ovat onnistuneet kirjoittamaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta valppaasti ja selkeästi.

Palkitut 1985–2024

Lauri Jäntin säätiön palkitsemat teokset vuodesta 1985 tähän päivään

2024

Juha Meriläinen: Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen: Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Silvia Hosseini: Kirjallisuuden kiihottava historia (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2023

Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Laura Kokko: Volter Kilpi. Elämäkerta (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Mauri Leivo: Lehmilaitumilla (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2022

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Tieto-Lauri-palkinto)

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Anton Monti: ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2021

Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson & Aleksi Lehikoinen: Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Johanna Pohjola: Isä pullossa – Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2020

Jouni Tikkanen: Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Seppo Kimanen: Kamarimusiikin kauneus (tunnustuspalkinto)

Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (tunnustuspalkinto)

Taina Tervonen & Anna Autio: Hukkuneet (tunnustuspalkinto)

2019

Antti Haataja: Pohjoinen. Jälkemme maailman laidalla (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset (tunnustuspalkinto)

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (tunnustuspalkinto)

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämänkertomus (tunnustuspalkinto)

Helena Ruuska: Hugo Simberg: Pirut ja enkelit (tunnustuspalkinto)

Mauri Kunnas: Koiramäki-sarja (Tieto-Lauri)

2018

Minna Passi, Susanna Reinboth: Keisari Aarnio‒ Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina

Hannu Himanen: Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu (kunniamaininta)

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset (kunniamaininta)

Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella (kunniamaininta)
 

2017

Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo

Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia (kunniamaininta)

Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki (kunniamaininta)

Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää (kunniamaininta)

2016

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?

Tuomas Tepora: Sodan henki ‒ Kaunis ja ruma talvisota (kunniamaininta)

Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja (kunniamaininta)

Marjatta Levanto ja Julia Vuori: Leonardo oikealta vasemmalle (Tieto-Lauri)

Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas (Tieto-Lauri)

2015

Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät ‒ Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa

Hanna Nikkanen ja Antti Järvi: Karanteeni – Kuinka aids saapui Suomeen (kunniamaininta)

Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko ‒ Samaaneista saunatonttuihin (kunniamaininta)

Juhana Torkki: Tarinan valta (kunniamaininta)

2014

Tuula Karjalainen: Tove Jansson ‒ Tee työtä ja rakasta

Heikki Aittokoski: Narrien laiva ‒ Matka pieleen menneessä maailmassa (kunniamaininta)

Peter von Bagh: Chaplin (kunniamaininta) 

Petri Pietiläinen: Koirien maailmanhistoria (kunniamaininta)

2013

Säätiön kunniapalkinto myönnettiin piispa Eero Huoviselle.

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja

Jukka Koskelainen: Rakas rappio ‒ Pelastus ja perikato länsimaisessa ajattelussa (kunniamaininta)

Matti Nuorteva: Meripihkan kiehtova maailma ‒ Kirja Baltian meripihkasta (kunniamaininta)

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat ‒ Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (kunniamaininta)

2012

Allan Tiitta: Sinisten maisemien mies ‒ J. G. Granön tutkijantie 1882–1956

Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit (kunniamaininta)

Martti Anhava: Romua rakkauden valtatiellä ‒ Arto Mellerin elämä (kunniamaininta)

Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (kunniamaininta)

Jani Kaaro ja Väinö Heinonen: Evoluutio (Tieto-Lauri)

2011

Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot

Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous ‒ G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit (kunniamaininta)

Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä (kunniamaininta)

Heikki S. Vuorinen: Taudit, parantajat ja parannettavat (kunniamaininta)

2010

Mirkka Lappalainen: Susimessu ‒ 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa.

Tom Björklund ja Seppo Vuokko: Mammutin aika – Elämää jääkaudella (kunniamaininta)

Tuomas Heikkilä: Piirtoja ja kirjaimia ‒ Kirjoittamisen kulttuurihistoriaa keskiajalla (kunniamaininta)

Hannu Karttunen: Matkalla avaruuteen ‒ Avaruustutkimuksen historia ja tekniikka (kunniamaininta)

2009

Panu Rajala: Unio mystica ‒ Mika Waltarin elämä ja teokset

Raimo Hakola ja Juha Pakkala: Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret ‒ Arkeologian näkökulmia (kunniamaininta)

Anu Hopia: Kemiaa keittiössä (kunniamaininta)

Helena Petäistö: Tee teematka (kunniamaininta)

Markus Varesvuo ja Pertti Koskimies: Selviytyjät – Lumen ja jään linnut (kunniamaininta)

Markku Löytönen ja Riikka Jäntti: Viidakkotanssi (Tieto-Lauri)

2008

Säätiön kunniapalkinto myönnettiin professori Riitta Konttiselle.

Seppo Zetterberg: Viron historia

Ilkka Hanski: Viestejä saarilta (kunniamaininta)

Pirkka Leino, Yrjö Klippi ja Juha Aromaa: Purjehtivat klassikot (kunniamaininta)

Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. (kunniamaininta)

2007

Paavo Castrén: Pompejilaisia kohtaloita

Kari Kuula: Helvetin historia ‒ Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan (kunniamaininta)

Jukka Maalampi: Maailmanviiva ‒ Albert Einstein ja moderni fysiikka (kunniamaininta)

Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten ‒ Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet (kunniamaininta)

2006

Jyrki Siukonen: Mies palavassa hatussa ‒ Professori Johan Welinin maailma

Markus Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi (kunniamaininta)

Hannu Juusola: Israelin historia (kunniamaininta)

Wenzel Hagelstam, Kari-Otso Nevaluoma ja Katja Hagelstam: Suomalaista talonpoikaisantiikkia ‒ Kosti Tuomen kokoelmat (kunniamaininta)

2005

Juha Sihvola: Maailmankansalaisen etiikka

Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja (kunniamaininta)

2004

Ritva Haavikko: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa

Kai Häggman: Piispankadulta Bulevardille ‒ Werner Söderström Osakeyhtiö 1878–1939 sekä Avarammille aloille, väljemmille vesille ‒ Werner Söderström Osakeyhtiö 1940–2003 (kunniamaininta)

Timo Koho: Menneisyyden muistikuvat ‒ Perinne nykyajan arkkitehtuurissa (kunniamaininta)

Pertti Lassila: Ihanteiden isänmaa ‒ Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus (kunniamaininta)

Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (kunniamaininta)

2003

Säätiön kunniapalkinto myönnettiin akateemikko Eino Jutikkalalle.

Hannes Sihvo: Elävä Kivi ‒  Aleksis Kivi aikanansa

2002

Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja

Jari Sinkkonen: Lapsen puolesta (kunniamaininta)

Edgar Vaalgamaa: Valkoisen hiekan kansa (kunniamaininta)

2001

Aarne Kinnunen: Estetiikka

Timo Joutsivuo ja Heikki Mikkeli sekä Liisa Kanerva ja Pauliina Pekkarinen: Renessanssin tiede (kunniamaininta)

2000

Liisi Huhtala, Lasse Koskela, Pertti Lassila ja Yrjö Varpio: Suomen Kirjallisuushistoria I–III

Raimo Lehti: Galileo Galilei, Siderius Nuncius (kunniamaininta)

1999

Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö: Suomen Kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa

Esko Rahikainen: Lumivalkea liina – Aleksis Kivi ja rakkaus (kunniamaininta)

1998

Panu Kaila: Talotohtori – Rakentajan pikkujättiläinen

1997

Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus

Matti Käkimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 ja Tyrjän rykmentin jatkosota

Anne Sailas, Ilmari Susiluoto ja Martti Valkonen: Venäjä – jättiläinen tuuliajolla

Jouko Alangolle myönnettiin julkaisutukea Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sotia koskevan bibliografian julkaisemiseksi.

1996

Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944

Erkki Lyytikäinen: Bikinirajaus ‒ Näkökulmia kieleen (kunniamaininta)

Osmo Pekonen: Ranskan tiede ‒ Kuuluisia kouluja ja instituutioita (kunniamaininta)

1995

Ohto Manninen: Molotovin coctail = Hitlerin sateenvarjo

Johanna Hankonen: Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta (kunniamaininta)

Leevi Mäittälä: Tarua ja totta vanhasta Askolasta (kunniamaininta)

1994

Matti Wuori ja Markku Saksa (toim.): Titanicin kansituolit

Panssarikilta ry / Erkki Käkelä: Ruben Lagus, panssarikenraali (julkaisutukea)

Kari Kantell: Interferonin tarina (kunniamaininta)

Raimo Suikkari: Suomea Helsingistä Lappiin (kunniamaininta)

1993

Kaari Raiviolle myönnettiin palkinto uuden laitoksen toimittamisesta Kirsti Gallen-Kallelan kirjasta Isäni, Akseli Gallen-Kallela.

Aini Sarsa: Äidit ja tyttäret (kunniamaininta)

1992

Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo: Inkeri – historia, kansa, kulttuuri

Panssarikilta ry:lle myönnettiin julkaisutukea Panssaridivisioonan 50-vuotisjuhlakirjaan: Erkki Käkelä: Laguksen miehet – Marskin nyrkki.

Kalevi Keskinen ja Jorma Mäntykoski: Suomen laivasto sodassa 1939–1945 (kunniamaininta)

1991

Anna-Lisa Amberg, Marika Hausen, Kirmo Mikkola ja Tytti Valo: Eliel Saarinen – Suomen aika

Osmo Jussila: Suomen tie 1944–1948 (kunniamaininta)

1990

Pentti Linkola: Johdatus 1990-luvun ajatteluun

Riitta Kallas: Kolme naista, kolme kohtaloa (kunniamaininta)

1989

Veijo Meri: Suomen marsalkka C.G. Mannerheim

Petteri Järviselle myönnettiin kunniamaininta hänen teoksistaan mikrotietokonealalta.

1988

Matti Klinge: Helsingin yliopiston historia 1640–1990, osa I

Eva Isaksson: Nainen ja maailmankaikkeus (kunniamaininta)

1987

Markku Valkonen ja Olli Valkonen: Suomen ja Maailman taide

1986

Eero Paloheimo: Maa

Lasse Niinimäki: Varsinais-Suomen maatalousperinnettä (kunniamaininta)

1985

Tuomo Polvinen: Valtakunta ja rajamaa

Lauri Heiman palkittiin kunniamaininnalla Porvoon historiaa ja kulttuurielämää koskevasta tutkimus- ja julkaisutyöstä.

Palkitut 2023

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2023

Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke – Pohjoista merihistoriaa (Siltala)

Yli kaksi kolmannesta maapallon pinnasta on veden peitossa. Silti historiasta ja nykyisyydestä kirjoitetaan useimmiten maakrapujen näkökulmasta. Mikko Huhtamies kääntää asetelman päälaelleen. Hän johdattaa teoksessaan lukijan uusille vesille, Itämeren merihistorian pariin. Seitsemäs vyöhyke osoittaa oivaltavasti, mikä merkitys merellä ja merenkululla on ollut Pohjolan elämässä ja kehityksessä vuosisadasta toiseen. Huhtamies kirjoittaa Itämerestä siihen liittyvien elinkeinojen mutta myös riskien ja vallankäytön näkökulmasta.

Mikko Huhtamiehen teos on innostunut, mutta silti analyyttinen. Seitsemäs vyöhyke kutsuu lukijan näkemään Itämeren piirin historian suuria linjoja, paljastaa yhteyksiä ja tekee oivalluksia. Samalla kirjoittajan pienimpiinkin yksityiskohtiin ulottuva asiantuntemus tempaa mukaansa. Oli kulkupelinä sitten knarri, holkki tai koggi, Huhtamies navigoi huolella merenkulun teemasta toiseen, valiten kiinnostavimmat reitit. Hän osoittaa, kuinka merenkulun piiristä on syntynyt myös paljon uutta osaamista ja teknologiaa.

Seitsemäs vyöhyke perustuu tarkkaan, luotettavaan ja huolella dokumentoituun tutkimustyöhön. Sujuvasti soljuva teksti ei edellytä lukijaltaan perusteellisia pohjatietoja, vaan jakaa auliisti kirjoittajansa tietoja ja johdattaa uuden äärelle. Perusteellisesta lähdetyöstä, tutkitusta tiedosta, punnitusta ilmaisusta ja tyylikkäästä kuvituksesta punoutuu poikkeuksellinen kokonaisuus. Seitsemäs vyöhyke on tietokirjallisuutta parhaimmillaan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2023

Laura Kokko: Volter Kilpi. Elämäkerta (SKS)

Kulttuurihistorioitsija Laura Kokon teos on ensimmäinen Volter Kilvestä laadittu elämäkerta. Saaristolaiskirjailijan teosten ja kirjallisen toiminnan lisäksi elämäkerrasta avautuu uuttera kirjastomies, kulttuurikriitikko ja aktiivinen osallistuja. Kilven luonteenpiirteet ja elämänfilosofia tulevat Kokon teoksessa kirkkaasti esiin. Perhe- elämässään lempeä kirjailija oli voimakkaasti tunteva, dynaaminen ja kipinöivä yhteiskunnallinen keskustelija.

Kokko tuntee kohteensa perusteellisesti. Hän on perehtynyt huolella mm. Kilven hämmästyttävän laajaan ja avomieliseen kirjeenvaihtoon. Kirja on muutenkin taustoitettu ja dokumentoitu asiantuntevasti. Mainittava on myös teoksen runsas ja viehättävä kuvitus. Teoksessa käytettyjen kirjesitaattien kautta lukija saa elävän käsityksen Kilven omintakeisesta äänestä, sen ilmaisun rikkaudesta, rytmistä ja poljennosta.

Kilven teoksille löytyi omana aikanaan vain harvoja ymmärtäjiä, eikä hän oikeastaan koskaan päässyt eroon epävarmuuden ja yksinäisyyden tunteistaan. Silti hän säilytti näkemyksellisyytensä ja valppautensa loppuun asti.

Laura Kokon teos on korkeatasoinen ja täysipainoinen elämäkerta. Suomalaisen kirjallisuuden klassikko on viimein saanut ansaitsemansa henkilökuvan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2023

Mauri Leivo: Lehmilaitumilla (Docendo)

Mauri Leivon teos kutsuu lukijan ajatusleikkiin: Mitä jos katsoisimme laiduntavaa lehmää kuin savannin villieläintä? Kokeneen luontokuvaajan ja biologin kirjan lähtöasetelma on leikkisä ja riemastuttavan omaperäinen. Taitavan toteutuksen ansiosta teos kasvaa painavaksi puheenvuoroksi lehmien hyvinvoinnin puolesta.

Leivo kertoo lehmistä siteeraamalla tutkimusta, jalkautumalla laitumille sekä dokumentoimalla lehmän elämää valokuvin. Kirjailijan herkeämätön, kohdettaan kunnioittava uteliaisuus tarttuu lukijaan. Kirjan parasta antia ovatkin lehmien kärsivälliseen tarkkailuun perustuvat jaksot, joiden avulla Leivo kuvaa esimerkiksi lehmien keskinäisiä suhteita, ajantajua ja sopeutumista luonnonilmiöihin.

Leivo hallitsee perinteisen luontokirjan tyylin. Hän käyttää lajityypin keinoja taidokkaasti näyttääkseen lehmän lukijalle uudessa valossa, sosiaalisena ja älykkäänä nisäkkäänä, jonka käyttäytymisestä ihmisillä on vielä paljon opittavaa. Mitä lehmuus oikeastaan on, Leivon teos kysyy. Mikä on lehmänä olemisen ydintä, jos unohdamme hetkeksi lehmän paikan yhteiskunnassamme tuotantoeläimenä? Kirja johdattelee lukijan lempeästi pohtimaan suhdettaan tuttuihin tuotantoeläimiin ja eläintuotantoon ylipäänsä.

Palkitut 2022

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2022

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Gaudeamus)

 Geotieteilijä J. Sakari Salosen teos keskittyy niihin hetkiin, jolloin elämä maapallolla on ollut hiuskarvan varassa. Se on monikerroksinen, puhutteleva lukukokemus, joka havainnollistaa elämän edellytyksiin ratkaisevasti vaikuttavia kehityskulkuja. Kirjan puheenvuoro ihmiskunnan mahdollisista tulevaisuudenkuvista on painava, ja Salonen pukee sen kauniiseen, miltei kaunokirjallisuutta muistuttavaan kerrontaan. 

Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus vie lukijansa tutustumaan viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Salonen kuljettaa kerrontaa taitavasti uhkakuvasta toiseen, supertulivuorista asteroideihin ja gammapurkauksiin – ja kohti ihmisen aiheuttamia uhkakuvia. Ilmastonmuutoksen, nanoteknologian ja tekoälyn aikakaudella elämä voi nimittäin tuhoutua aivan uusilla tavoilla. Toisaalta ihmiskunnalla on käytössään myös ennennäkemättömiä keinoja havainnoida ajoissa ja torjua vaaroja.

 Kirja havainnollistaa uusimman tieteellisen tutkimuksen merkitystä niin maapallon menneiden kehityskulkujen kuin tulevien riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Se auttaa samalla ymmärtämään kuinka vankalla tieteellisellä pohjalla ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen ja mallintaminen on. 

Tieto-Lauri-palkinto 2022

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)

Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun kirja on kerronnaltaan lempeä ja tietopohjaltaan järkälemäinen teos luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja pelastamisesta.

Nykylapset ja -nuoret kasvavat maailmanlaajuisten ekologisten kriisien maailmassa. Se asettaa tietokirjallisuudelle suuren haasteen: on kerrottava helppotajuisesti monimutkaisista ilmiöistä ja tarjottava lukijoille tietoon perustuvaa toivoa siitä, että vaikeatkin kriisit voidaan ratkaista. Ertimo ja Ahokoivu ovat menestyksellisesti tarttuneet tähän haasteeseen.

Aika matka! tutkii luontokadon syitä ja seurauksia miljardien vuosien aikajänteellä. Kirja kuvaa ymmärrettävästi eliölajien väliset verkostot, evoluution keskeisimmät käänteet ja kansainvälisen päätöksenteon kiemurat. “Kunnianhimoinen” on miltei liian pieni sana kuvaamaan teoksen mittakaavaa.

Ahokoivun ilahduttava sarjakuvamuotoinen kuvitustyyli yhdistyy luovasti ja onnistuneesti Ertimon monitieteiseen asiantuntemukseen. Erillisiltä näyttävät asiat punotaan värikkäillä sivuilla ilmavasti yhteen. Jokainen aukeama avaa mahdollisuuksia jatkokeskusteluihin vanhemman ja lapsen välillä. Teos tarjoaa paljon uutta, tutkimukseen pohjaavaa tietoa myös aikuiselle lukijalle.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2022

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Otava)

Martti Anhavan suurteos on mehevän värikäs, kiehtoviin yksityiskohtiin etenevä ja intensiivinen elämäkerta, joka jättää lukijaansa pysyvän jäljen suuresta runoilijasta ja tämän kompleksisesta elämästä. Teos nousee kirkkaasti suomalaisten elämäkertojen kärkeen. Se kertoo modernistisukupolven arvostetuimmasta ja kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta runoilijasta. Kirja esittelee laajasti ja arvostavasti Haavikon tuotantoa, sen kiistattomia voittoja ja mestariteoksia, mutta myös epäonnistumisia.

Anhava ei sorru palvomaan kohdettaan, vaan menee kirjassaan myös suoranaiselle epämukavuusalueelle. Hän näyttää Haavikon pimeän puolen, ristiriitaisen ja läheisilleen vaikean ihmisen, joka eli julkisuudessa ja julkisuudesta, vaikka ei omien sanojensa mukaan lukenut edes lehtiä.

Kirja avaa kiinnostavia näkymiä suomalaiseen kulttuurielämään ja sen keskeisiin toimijoihin – ennen kaikkea kustannusmaailmaan, jossa Haavikko työskenteli vuosia.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2022

Anton Monti: ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (Kustantamo S&S)

Anton Montin teos ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö on hätkähdyttävä kuva ajastamme. Se osoittaakarmaisevasti, minkälainen dystopia on edelleen mahdollinen jopa Italian kaltaisessa vauraassa, näennäisen toimivassa eurooppalaisessa valtiossa. Teos kuvaa Italian saappaankärjestä käsin maailman valloittanutta ’Ndrangheta-järjestöä ja tutustuttaa lukijan niihin eteläisen Italian olosuhteisiin, joissa organisaatio on syntynyt; ihmisiin, kulttuuriin, historiaan ja jopa maantietoon.

Kirja ei herkuttele väkivallalla vaan osoittaa yhteyksiä ja valaisee oivaltavasti syitä ja seurauksia. Lukijalle valkenee, miten syvällisesti järjestö on kietoutunut osaksi niitä yhteiskuntia, joissa se on aktiivinen. Kyseessä ei ole järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolinen rikollisorganisaatio, vaan ‘Ndrangheta on osa elämäntapaa, jopa elämänkatsomusta.

Monti osoittaa, kuinka katseilta piilossa toimivien rikollisjärjestön on onnistunut rakentaa kontrolloimilleen alueille oma paikallinen varjoyhteiskuntansa. Sen taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta on valtava.

Palkitut 2021

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2021

Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus)

Stewartin teos osoittaa mainiosti, kuinka totuus on tarua ihmeellisempi ja kuinka tarkasti tutkitun tiedon voi tuoda lukijalle todellisen lukunautinnon muodossa. Tekijä kaappaa lukijan mukaansa tosielämän seikkailuun, jonka päähenkilönä on Valter Juvelius, suomalainen maanmittari, runoilija, kääntäjä ja tutkija. Hänen Raamatusta tekemänsä tulkinnat innostivat 1900-luvun alussa salaperäiseen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli löytää Vanhan Testamentin mainitsema liitonarkki. Lopulta kaivaukset päättyivät tuloksettomina ja kansainvälisen mediakohun saattelemina.

Lähes uskomattoman tuntuinen tarina on tosi. Teos pohjautuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen tutkimustyöhön. Stewart kirjoittaa letkeästi ja pilke silmäkulmassa. Hän on kuin kotonaan tulkitessaan Juveliuksen kanssa Vanhan Testamentin hepreaan kätkettyjä salakirjoituksia, kaivajien joukossa puolisalaisilla kaivauksilla Jerusalemissa tai järjestellessään kansainvälisiä rahoituskuvioita englantilaisen aristokratian suosimilla klubeilla.

Stewart käsittelee lempeällä ymmärryksellä niin aarteenetsinnän arkisia motiiveja kuin ihmisyyden ikuista halua uskoa johonkin silmälle näkymättömään ja yksittäistä ihmistä suurempaan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2021

Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson & Aleksi Lehikoinen: Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon (Docendo)

Hieno teos herättää lukijan huomaamaan ilmastonmuutoksen jo näkyviä vaikutuksia. Meritoituneen tekijäryhmän, Mari Pihlajaniemen, Heikki Erikssonin ja Aleksi Lehikoisen Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon johdattelee lukijan taitavasti mittakaavasta toiseen, merisirrin pesästä monimuotoisuuskysymyksiin. Pihlajaniemen sujuvan tekstin lukeminen on nautinto. Taitavan kielenkäytön ansiosta ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismit on helppo ymmärtää. Lopussa lukijan eteen avautuu laajempi maisema: "Minkä ilmastonmuutos tekee linnuille, sen se tekee myös muille eläville." Lukuelämystä täydentävät upeat valokuvat, joissa linnut ja niiden elinympäristöt saavat loistaa.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2021

Johanna Pohjola: Isä pullossa - Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan (Gummerus)

Isä pullossa - Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan on tyttären kirjoittama yhtä aikaa herkkä ja voimakas kertomus isän pitkäaikaisesta ja tuhoon johtaneesta alkoholismista. Se avaa lukijan silmät ymmärtämään tätä yli 200 000 suomalaista koskettavaa sairautta. Kirjan alkoholisti-isä on syvästi inhimillinen, eikä tilannetta auta vaikka hän on ammatiltaan lääkäri ja tuntee taudinkuvan. Keskeiseksi nousevat klassiset ja tyttären vilpittömästi esittämät kysymykset: miksi isä juo, miksi pullo on tärkeämpi kuin mikään muu.

Pohjolan suuri oivallus on, että juomiseen liittyvä valehtelu ja kieltäminen eivät kohdistu keneenkään. Kun valinnan mahdollisuudet katoavat, ei alkoholisti enää itsekään löydä syytä juomiseensa. Pohjola on kirjoittanut vahvan kirjan, joka tulee lähelle lukijaa ja kitkee sairautta kohtaan tuntemaamme tarpeetonta häpeää. Se antaa lohtua ja voimaa ymmärtää kaikkia alkoholismiin sairastuneita ja heidän läheisiään.

Palkitut 2020

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2020

Jouni Tikkanen: Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava)

Biologi-toimittaja Jouni Tikkasen Lauma tempaa lukijansa mukaan seuraamaan 1880-luvun kammottavia vuosia, jolloin susilauma tappoi Varsinais-Suomessa 22 lasta. Lauma on tarkkaan tutkittu ja taidokkaasti kirjoitettu teos. Erityisen ansiokkaan tietokirjan Laumasta tekee tapa, jolla se kasvaa aihettaan suuremmaksi.

Kuvaillessaan historiallisia lapsensurmia Tikkanen kuin vaivihkaa lisää lukijan ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja riippuvuussuhteista, jotka koskettavat myös ihmisyhteisöjä. Lauma antaa selityksen susilauman toiminnalle: hirvi oli hävitetty Suomesta lähes kokonaan, ja susi joutui etsimään ruokaa metsän ulkopuolelta. Lastensurmien jälkeen sudet metsästettiin Suomesta lähes sukupuuttoon.

Tikkasen kirja tasapainoilee taitavasti tarkastellessaan asiaa sekä ihmisen että suden näkökulmasta, molempia ymmärtäen. Tikkanen kuvaa taidokkaasti petoeläimen tapaa havainnoida maailmaa ja sopeutua elinympäristön muutokseen. Myös 1800-luvun lopun suomalaisista hän kirjoittaa tarkkanäköisesti: heidän arjestaan ja tavoistaan, heidän kyvystään hellyyteen ja julmuuteen. Tikkanen ei ota suoraan kantaa susikysymykseen, vaan auttaa lukijaa muodostamaan oman kantansa faktojen pohjalta. Lauma on jännittävä, monitieteinen ja kiehtovasti kerrottu teos, joka pyörii mielessä kauan lukemisen jälkee

---

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2020
Seppo Kimanen: Kamarimusiikin kauneus (Teos)

Seppo Kimasen Kamarimusiikin kauneus on ainutkertainen lukuelämys, joka ihastuttaa lukijan paitsi historiallisen tiedon runsaudella myös mukaansatempaavalla kirjoitusasullaan ja kielensä kauneudella. Se viitoittaa polkua kamarimusiikin historiaan käymällä läpi erityisesti jousisoittimille luotua eurooppalaista kamarimusiikkia sen keskeisten säveltäjien ja näiden elämäntarinoiden kautta. Siirtymät aikakaudesta toiseen ovat jouhevia ja yksittäisiin säveltäjiin ja näiden teoksiin syventyminen riittävän yksityiskohtaista ja perusteellista. Kimanen pohtii myös yksittäisten sävelteosten laajempaa historiallista merkitystä ja arvioi niiden esittämistä soittajan kannalta. Lukijaansa inspiroidakseen Kimanen on kehittänyt tietokirjaansa kuvitteellisen osuuden, jonka avulla hän pääsee valottamaan kiinnostavalla tavalla myös yksittäisten soitinten merkitystä kamarimusiikille.

Kamarimusiikin kauneus on ennen muuta nimensä veroinen eli kaunis teos. Kirjoittajan oma musiikillinen tausta ja asiantuntemus avaa lukijalle uusia ulottuvuuksia kamarimusiikkiteoksiin. Seppo Kimanen onnistuu teoksellaan tarjoamaan vaikuttavan ja syvällisen näkökulman suomalaisessa tietokirjallisuudessa harvemmin esillä olleeseen osaan eurooppalaista kulttuurihistoriaa.

---

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2020
Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (Atena)

Dosentti Antti Kujalan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia on kunnianhimoinen, aiheeltaan maailmanlaajuinen ja aikajänteeltään mittava teos. Samalla se on ensimmäinen suomalainen kokonaisesitys tärkeästä ja jatkuvasti ajankohtaisesta aiheesta.

Kujala on monissa aiemmissa teoksissaan näyttänyt monipuolisuutensa ammattimaisena historiantutkijana. Tässä kirjassa hän paljastaa koko arsenaalinsa: laajan lukeneisuuden ja yleissivistyksen sekä kansainvälisen tutkimuksen suvereenin hallinnan.

Kirjassa kuvataan selkeästi siirtomaavallan rakenteiden syntyminen ja osoitetaan siirtomaiden merkitys kolonialistien talouden ylläpitäjänä. Kirjoittajan teksti on kiihkotonta ja asiantuntevaa. Lukija saa kiitollisena todeta olevansa luotettavissa käsissä. Teos näyttää maailmanhistorian sellaisena kuin se on, usein karun epäoikeudenmukaisena ja väkivaltaisena. Kivenmurskaajat ravistelee lukijaansa ja samalla palkitsee tämän syvällisesti.

---

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2020
Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet (Kustantamo S&S)

Hyvä tietokirjallisuus tarttuu ajankohtaisiin yhteis- ja ihmiskunnallisiin asioihin. Viime vuosina sadat tuhannet ihmiset ovat pyrkineet – ja pyrkivät tänäänkin – yli Välimeren Eurooppaan. Heistä yli 30 000 lasta, äitiä ja isää, naista ja miestä on menehtynyt matkallaan kohti toiveissa siintänyttä parempaa elämää. Kyse on viime vuosien hirvittävimmästä inhimillisestä katastrofista Euroopassa.

Taina Tervosen ja Anna Aution teos Hukkuneet vie lukijansa riipaisevien ihmiskohtaloitten äärelle. Se pakottaa katsomaan Välimeren pakolaiskriisiä läheltä, mutta ei paasaa tai moralisoi. Teos luottaa aiheensa voimaan ja tuo sivuillaan esiin vain karut faktat. Lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä lyhyen johdannon, Välimeren eri rannoilla tehtyjen haastattelujen ja kaunistelemattomien kuvien pohjalta. Hukkuneet näyttää eleettömästi, kuinka hauras pientä onnen palaa tavoittelevan ihmisen osa on.

Tervosen ja Aution teos murtaa onnistuneesti perinteisen tietokirjan totuttuja genrerajoja. Se nojaa saatavilla olevaan sirpaleiseen tietoon, mutta vetoaa vahvasti lukijan tunteisiin. Lopputulos on väkevä, kantaaottava tietokirja, jonka luettuaan ei ole entisellään.

Palkitut 2019

kuva Niclas Mäkelä

Tieto-Lauri

Mauri Kunnas: Lastenkirjatuotanto. (Otava)

Lauri Jäntin säätiön lasten tietokirjan kirjoittajalle kolmen vuoden välein myönnettävän Tieto-Laurin saa vuonna 2019 Mauri Kunnas.

Mauri Kunnaksen lastenkirjat ovat vertaansa vailla. Kieleltään rikkaat ja kuvitukseltaan ehtymättömän vitsikkäät kirjat ovat jo neljän vuosikymmenen ajan innoittaneet lapsia kirjojen pariin. Kunnas on erinomaisella tavalla onnistunut kiteyttämään kirjojensa aiheet teksteihin, joita kuvitus tukee runsailla ja hauskoilla yksityiskohdillaan. Hän on tehnyt lapsia kiinnostavia ja mieleenpainuvia kirjoja aiheesta kuin aiheesta, niin avaruudesta ja urheilusta kuin kirjallisuuden klassikoista, talonpoikaisesta kulttuurista ja hallitsijoiden historiasta. Monet ovatkin saaneet perustiedot muun muassa Kalevalasta ja Seitsemästä veljeksestä lukemalla Kunnaksen kirjoja.

Kunnaksen kuvituksen ainutlaatuinen tyyli ja erityisesti koirien käyttäminen ihmisten sijaan tekevät aiheista lapsille helposti lähestyttäviä ja hahmoista sympaattisia. Samalla hahmojen eleet, ilmeet ja puhe tekevät niistä todellisia lapsille. Moni pieni museovieras onkin ihmetellyt Ateneumiin tullessaan, miksi Gallén-Kallelan Kalevala-aiheisissa maalauksissa kuvataan ihmisiä.

Mauri Kunnas tarjoaa kirjoillaan lukemattomille lapsille ja heidän vanhemmilleen riemukkaita ja samalla opettavaisia lukuhetkiä. Kymmenien tasaisesti korkealaatuisten lastenkirjojen tuotanto muodostaa poikkeuksellisen kokonaisuuden, joka houkuttelee lukijoita hyvin erilaisten aiheiden pariin. Kirjojen kääntäminen 37 kielelle myös osoittaa selkeästi, kuinka ainutlaatuisesta, oman kulttuurimme rajat ylittävästä ja kansainvälisesti arvostetusta tuotannosta on kysymys. Lukuinnon herättämiseksi Kunnas tekee mittaamattoman arvokasta työtä.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto

Antti Haataja: Pohjoinen. Jälkemme maailman laidalla. (Tammi)

Lauri Jäntin säätiön vuoden 2019 tietokirjapalkinto myönnetään Antti Haatajalle teoksesta Pohjoinen. Jälkemme maailman laidalla.

Pohjoinen on harras kuvaus Saamenmaan luonnosta. Se johdattaa lukijan pohjoisimpaan Suomeen ja Jäämeren rannoille. Antti Haataja opastaa halki yöttömän yön ja päivättömän päivän, revontulten rätinän ja paukkupakkasten. Hänen matkassaan tapaa miekkavalaan ja lohen, sopulin ja sääsken, ekosysteemin muistin ja luonnon monimuotoisuuden. Upeat valokuvat ja myötäelävä teksti tuovat luonnon lähelle.

Antti Haatajan voittoisa teos on asiantunteva ja innostunut, mutta samalla analyyttinen ja kriittinen. Teksti yhdistää taitavasti luonnossa vastaan tulevat eläimet, ihmiset ja ilmiöt oman aikamme laajoihin teemoihin ympäristönsuojelusta alkuperäiskansojen oikeuksiin. Kirjalla on ajankohtainen sanoma. Haatajan mukaan pohjoinen luonto köyhtyy ja katoaa nopeasti, mikäli emme toimi nyt – teosta kirjoitettaessa esimerkiksi luonnonvarainen naali kuoli sukupuuttoon.

Haataja ei vältä kajoamasta myös arkoihin asioihin, kuten saamelaisten pakkosuomalaistamiseen tai alkuperäiskansan perinteisen elintavan kunnioittamiseen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Hän ei kuitenkaan saarnaa vaan haastaa pohtimaan tekojemme seurauksia elinympäristöllemme.

Punnituista pohdinnoista, tarkoista tutkimustiedoista, kaunokirjallisenkin hienoista ilmaisuista ja ainutlaatuisista valokuvista rakentuu poikkeuksellisen hieno kokonaisuus: kaunis, ajatuksia herättävä, toimintaan haastava ja syvällinen tietokirja.

Tunnustuspalkinnot

Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset. (Like)

Kirjassaan Loputtomat loiset evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo poikkeuksellisen kiehtovasti loisista, niiden aiheuttamista tartuntataudeista ja tieteellisestä tutkimuksesta.

Hän kirjoittaa lämpimästi Madagaskarin hiirimakeista, maailman pienimmistä kädellisistä ja kaukaisista sukulaisistamme, joiden ulosteita hän tutki vuonna 2015 valmistunutta väitöskirjaansa varten. Loputtomissa loisissa tutkija esittelee tartuntataudit ja loiset evoluutiobiologin näkökulmasta.

Aivelo käsittelee pääasiassa ihmisen loisia, muun muassa bakteereita ja viruksia, niiden historiaa, tämänhetkistä tutkimusta sekä nähtävissä olevaa tulevaisuutta. Tiedot ovat hämmästyttäviä. Ihmisessä voi olla kymmeniä loismatoja, satoja ulkoloisia ja miljoonia bakteereita ja viruksia.

Aivelolla on selkeä kanta borrelioosista ja tuhkarokosta sekä monista muista taudeista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on, että yhteiskunnat järkkyvät. Kriisit ovat aina loisille mahdollisuus, vakaus on niille uhka.

Tuomas Aivelo on kirjassaan onnistunut erinomaisesti muokkaamaan laajan tutkimustiedon helposti omaksuttavaan muotoon. Lukija pääsee myös tutustumaan tutkijan arkiseen kenttätyöhön Aivelolle merkityksellisen Madagaskarin sademetsässä.

---

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin. (Otava)

Teoksessaan Naiset joita ajattelen öisin Mia Kankimäki jäljittää eri aikakausien poikkeusnaisia: tutkimusmatkailijoita, taiteilijoita ja muita oman polkunsa raivaajia.

Kankimäki kirjoittaa paljon myös itsestään. Näin vahvan minäkertojan käyttö on tietokirjassa poikkeuksellista, ja Naiset joita ajattelen öisin perustelee tyylilajivalinnan erinomaisesti.

Kirjan naisten historiat ovat nimittäin perin pohjin erilaisia kuin miespuolisten seikkailijoiden historiat. Ero ei johdu vain siitä, että itsellisten ja lahjakkaiden naisten elämäkertoja on kirjoitettu vähemmän tai eri tavalla kuin miesten, vaan myös siitä, että niitä on luettu eri tavalla: omakohtaisesti ja vimmaisesti, harvinaisia esikuvia ahmien. Kankimäkikin janoaa tarinoita vapaista naisista ja vertaa itseään jatkuvasti heihin.

Kankimäki käyttää taidokkaasti muun muassa kirje- ja päiväkirja-aineistoja kuvatessaan lihaa ja verta olevia naisia, joiden elämäntarinoissa rohkeus ja suuret saavutukset yhdistyvät yksinäisyyteen, ruumiillisuuteen ja syvään epäoikeudenmukaisuuteen.

Naiset joita ajattelen öisin on saanut kaksi kirjastoluokitusta: se on sekä elämäkerta että kertomakirjallisuutta. Faktan ja fiktion välillä liikkuminen on matka, jolle lähteminen edellyttää perusteellisia valmisteluja ja suurta varovaisuutta. Kankimäki selviytyy voitokkaana perille.

---

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämänkertomus. (Siltala)

Aleksis Kivestä on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta kirjailijastamme. Historioitsija Teemu Keskisarja pääsee silti yllättämään. Teoksessaan Saapasnahka-torni hän kytkee Kiven elämän ja sen arjen yksityiskohdat aikalaisten todellisuuteen ja koko 1800-luvun kansankulttuuriin. Kiven elämänkertomus saa mittasuhteet siitä, miten ihmiset hänen ympärillään puhuivat, asuivat, liikkuivat, hankkivat elantonsa ja elivät yhteisössään. Taustalla kirkastuu kuva sivistyneistön pyrinnöistä.

Keskisarja kulkee Saapasnahka-tornissa Kiven rinnalla, kirjailijaa ymmärtäen ja tämän ratkaisuja arvioiden. Hän ei tuomitse eikä sääli, vaan kertoo tosiasiat historiantutkijan ammattitaidolla, tarkasti lähteisiin tukeutuen. Hän keskittyy kirjailijan elämään, mutta viitatessaan näytelmiin, runoihin ja ennen muuta Seitsemään veljekseen hän virittää lukijan kiinnostusta myös Kiven tuotantoon.

Saapasnahka-tornin kieli pitää lukijan valppaana. Keskisarja lainaa Kiven sanastoa ja myötäilee tämän lauserakenteita, mutta hän myös yhdistää niitä rohkeasti nykykielen keinoihin. Hän rinnastaa ja asettaa vastakkain, liioittelee ja leikittelee, kiihdyttää ja hidastaa. Tässä sanomisen riemussa Teemu Keskisarja kulkee Kiven jalanjäljissä.

---

Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit. (WSOY)

Helena Ruuskan Simberg-elämäkerta on loistelias kokonaisesitys Suomen kultakauden maalaustaiteen mestarista.

Hugo Simberg. Pirut ja enkelit -kirjasta näkyy, kuinka kirjoittajan vilpitön innostus aiheeseen kantaa perinpohjaisen tutkimus- ja kirjoitustyön loppuun saakka. Teos on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen huolellista työtä. Kirjan lähdeaineisto on kattava, tärkeimpänä kenties Hugo Simbergin laaja kirjeenvaihto.

Ruuska ei myöskään spekuloi siellä missä houkutus siihen olisi vahva, vaan osoittaa lukijalle ne valkeat läiskät Simbergin elämässä, joista ei ole saatavissa tietoa.

Kiitoksen ansaitsee myös kirjan upea kuvitus valokuvineen ja huolellinen viimeistely teosluetteloineen.

Hugo Simberg oli luonnonlapsi, täysiverinen taiteilija, joka kaipasi yksinäisyyttä ja rauhaa, mutta samalla janosi sosiaalisuutta, ystävyyttä, rakkautta ja hullutuksia. Taiteilijan sielu ja mielentilat ovat tunnetusti läsnä Simbergin kuvataiteessa. Piruissa ja enkeleissä nämä tunnetilat ovat yhtä lailla vahvasti läsnä.

Ruuskan teosta on edeltänyt 70 vuotta sitten laadittu Sakari Saarikiven väitöskirja, joka pysyi pitkään perusteellisimpana esityksenä Simbergin elämästä ja tuotannosta. Ruuskan teokselle voi helposti ennustaa yhtä pitkää ikää.

Palkitut 2018

Minna Passi, Susanna Reinboth: Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. (Helsingin Sanomat)

Helsingin Sanomien toimittajien Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio on iskevä dokumentti tärkeästä aiheesta, johtavan poliisiviranomaisen pitkään jatkuneesta ja häikäilemättömästä rikollisesta toiminnasta. Keisari Aarnio on laadukasta tutkivaa journalismia, ja tarina itsessään uskomaton. Vaikka Aarnion tapausta on lehtien palstoilla käsitelty paljon, vasta laajempi näkemys avaa lukijan silmät selälleen – ja lyö ällikällä. Kirjan eteen on tehty lujasti töitä. Tekijät ovat haastatelleet yli sataa ihmistä ja käyneet läpi kymmeniätuhansia sivuja asiakirjoja.

Kirja on vahvasti ajassamme kiinni. Poliisi on yksi suomalaisen yhteiskunnan luotetuimmista instituutioista. Kertoessaan huumepoliisin omavaltaisesta toimintakulttuurista Keisari Aarnio saattaa horjauttaa vakavasti tätä luottamusta. Se osoittaa, että valvonnan puute ja esimiehelleen viimeiseen asti uskolliset alaiset muodostavat suoranaisen turvallisuusuhan poliisiorganisaation sisällä.

Keisari Aarnio on erinomaisesti kirjoitettu. Lukija käy korkeilla kierroksilla teoksen ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Kokonaisuus on vetävää ja hyytävää luettavaa.

Kunniamaininnat

Hannu Himanen: Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu. (Docendo)

Hannu Himasen teos Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu on ansiokas, asiantunteva ja kriittinen katsaus Venäjän nykytilaan ja sen vaikutuksiin Suomelle.

Suomen Moskovan-suurlähettilään toimesta eläkkeelle jäänyt Himanen on maamme parhaita 2000-luvun Venäjän asiantuntijoita. Kokemukset, lukeneisuus ja taustojen erinomainen tuntemus aseinaan Himanen kuljettaa lukijaa halki maailmanpolitiikan arkipäivän, venäläisissä vallan kabineteissa ja kotimaisissa kulisseissa. Kirja ei käsittele vain Venäjää, Suomen idänpolitiikkaa ja maamme mahdollista NATO-jäsenyyttä, vaan pohtii myös Suomen perustuslakia ja valtarakenteita.

Himasen teksti on sivistynyttä ja selväpuheista, kaunistelematonta ja raikkaan vapaata diplomaattisesta ympäripyöreydestä. Hän ei pelkää ottaa kantaa. Hänen sanomansa on Paasikiveltä tuttu: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

Suomessa tarvitaan nyt avointa ja ennakkoluulotonta turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa asioita kutsutaan niiden oikeilla nimillä. Länttä vai itää -teos on tärkeä ja tuore avaus tässä keskustelussa.

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset. (Docendo)

Useimmat meistä ovat järvien, jokien tai meren rannalla joutuneet näkemään ja kuulemaan hyönteisiä - siroja neidonkorentoja, uljaita sudenkorentoja ja komeita ukonkorentoja, mutta myös iniseviä hyttysiä. Harva kuitenkin on yrittänyt tutustua niihin lähemmin, ja niiden kauneus ja kiinnostavat elintavat ovat jääneet useimmille vieraiksi.

Sami Karjalainen on palkittu luonnontutkija ja valokuvaaja, joka on kymmenessä vuodessa julkaissut jo viisi kirjaa harrastuksensa kohteista, uusimpana Rantojen hyönteiset. Se kertoo sanoin ja hämmentävän upein kuvin hyönteisten salatusta maailmasta, joka kuitenkin on kaikkien meidän ulottuvillamme, jos vain haluamme siihen tutustua. Kirja valottaa myös vesihyönteisten – reippaiden malluaisten, piileksivien toukkien ja ahnaiden sukeltajakuoriaisten – elämänkulkua ja käyttäytymistä. Vastaavaa retkeä luonnon pienoismaailmaan ei suomalaisille ole Yrjö Kokon Pessin ja Illusian jälkeen tarjottu.

Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella. (Otava)

Kirjassaan Globalisaatio koetuksella Sixten Korkman selvittää lukijalleen kristallinkirkkaalla tavalla talouden, globalisaation ja populistisen politiikan keskeisiä kytkentöjä ja vaikutuksia toisiinsa. Nämä ovat yleensä vaikeasti hahmoteltavia kokonaisuuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja joiden ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Historiallisen perspektiivin avaaminen havainnollistaa lukijalle, että myös aikaisemmin samoja kysymyksiä on pohdittu ja että näistä kokemuksista pitäisi voida ottaa opiksi.

Vaikka Korkmanin näkökulma on pääasiassa taloustieteellinen, hän tarkastelee asioita myös laajemmin yhteiskunnalliselta kannalta. Korkman sanoo, että populistit usein vastustavat globalisaatiota ja että ”populistilla on jokaiseen vaikeaan ongelmaan vastaus, joka on yksinkertainen, houkutteleva ja väärä”. Toisaalta hän toteaa, että globalisaatioon kohdistettu kritiikki ei aina ole populismia ja että sen taustalla oleviin ongelmiin on haettava rakentavia ratkaisuja.

Palkitut 2017

Lauri Jäntin palkinto

Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo. Otava.

Professori Kimmo Rentola pohtii kirjassaan, oliko Josif Stalin merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa. Stalin päätti aloittaa talvisodan ja lopettaa sen. Hän päätti jatkosodan rauhasta 1944. Kun alkuvuodesta 1948 oli aika ratkaista, tuleeko Suomesta kansandemokratia vai ei, Stalin painoi Rentolan mukaan ensin kaasua ja sitten jarrua. Kyky suunnanmuutoksiin ja äkkikäännöksiin oli diktaattorin politiikassa olennaista, kuten kirjasta ilmenee.

Kirja perustuu laajaan ja monilta osin uuteen arkistomateriaaliin. Rentolan analyyttisen tekstin kautta lukijalle avautuvat tiedustelun maailman riskit ja mahdollisuudet niin oikeassa elämässä kuin historiantutkimuksessakin. "Aidosti hyödyllinen tiedusteluaineisto on kansainvälisissä suhteissa yhtä olennainen ainesosa kuin alkoholi viinissä", Rentola kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan uuvuta lukijaa yksityiskohdilla eikä kertaa kirjallisuudesta ennestään tuttuja sotatapahtumia, vaan pitää tähtäimen tiukasti paikallaan Stalinin näkökulmassa.

Stalin ja Suomen kohtalo on mestarillisesti kirjoitettu, elegantti historiateos. Lukija pääsee seuraamaan Suomen kohtalonhetkiä niin läheltä, että hirvittää. Rentolan tarkka ja tiivis esitystapa syventää ja laajentaa käsitystämme Suomen kohtalonvuosista. Teos tulee nousemaan historiakirjallisuutemme klassikoiden joukkoon.

---

Kunniamaininnat

Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia. Siltala.

Toimittaja Maria Mannerin ja professori Teivo Teivaisen teos Brasilia johdattaa maapallon toiselle puolelle, Etelä-Amerikan jättivaltioon. Mannerin ja Teivaisen matkassa lukija löytää itsensä milloin Rio de Janeiron valtavista faveloista tai upporikkaitten helikopterikyydistä, milloin taas kiehtovista uskonnollisista menoista, metropolien keskustoista tai sademetsien siimeksestä.

Kirjan sivuilla yhdistyvät sujuva, mukaansatempaava kieli ja syvällinen asiantuntemus valtavasta ja tärkeästä mutta Suomessa vain heikosti ja kliseiden kautta tunnetusta Brasiliasta. Manner ja Teivainen ovat näkemyksellisiä kirjoittajia, jotka pohjaavat tekstinsä yhtäältä omaan pitkään kokemukseensa ja toisaalta laajaan tutkimustietoon.

Kirjoittajat lähestyvät teemaansa tarinoiden ja ihmisten kautta. Mannerin ja Teivaisen teksti on lämpimän myötäelävää, kun kyse on yksittäisistä ihmiskohtaloista mutta oivaltavan analysoivaa, kun pohditaan laajoja ja monimutkaisia syitten ja seurausten verkostoja. Brasilia on pieni suurteos, joka avartaa lukijansa maailmaa.

Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki. WSOY.

Dosentti Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kaupunki ‒ 1920-luvun iloinen Helsinki vie lukijan elämysmatkalle juuri itsenäistyneen maamme pääkaupunkiin. Kirjoittaja kuvaa värikkäästi modernin elämäntavan läpimurtoa: autot, elokuvat, radio, kahvilat, tanssiravintolat, uimarannat ja mainosvalot tarjosivat uudenlaisia kokemuksia kaupunkilaisten vapaa-aikaan. Toisaalta vuosikymmentä sävytti kieltolaki, jonka moninaisia vaikutuksia kirjoittaja esittelee ansiokkaasti. Juuri näyttäytymisen ja salailun kulttuurin ristiriita luo myös Seppälän teokseen kiinnostavan jännitteen.

Mikko-Olavi Seppälän tietokirja herättää henkiin vuosikymmenen, josta enää hyvin harvalla on omakohtaisia muistoja. Teos osoittaa kuitenkin aikakauden läsnäolon myös nyky-Helsingissä, sillä monet tunnetut rakennukset todistavat edelleen kaksikymmentäluvun uudesta, rohkeasta arkkitehtuurista, suomalaiskansalliset kadunnimet puolestaan kielipolitiikasta. Teoksen runsaat sitaatit, kuvitus ja poikkeuksellisen huoliteltu visuaalinen ilme tuovat kohteensa koskettavan lähelle. Suruton kaupunki tartuttaa lukijaansa 1920-luvun elämäniloa.

Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää. Maahenki.

Kasvitieteilijä Seppo Vuokon teos Latva pilviä piirtää on kokonaisesitys jokaisen suomalaisen tuntemasta aiheesta, puista ja niiden muodostamista metsistä. Se kertoo puiden muinaishistoriasta ja nykyisyydestä, niiden lajistosta ja monimuotoisuudesta, rakenteesta sekä biologisesta elämästä, kuten kasvusta, vesitaloudesta, ravitsemuksesta ja yhteyttämisestä. 

Kirjassa esitellään monien puihin liittyvien ilmiöiden ohella myös maamme puulajit kukkineen ja hedelmineen, unohtamatta karun pohjolan vuodenaikaiskiertoa ja puiden liittymistä luonnon ekologisiin verkostoihin. Puiden käyttö ja merkitys ihmisten taloudessa aina teollisesta puunkäytöstä koristepuihin ja -pensaisiin saa sekin monipuolista valaistusta. Jopa meidän ja muiden maiden suurimmat ja vanhimmat puut tulevat esitellyiksi. 

Vuokon kieli on yksinkertaista ja sujuvaa mutta samalla ilmeikästä, vailla turhia ammattitermejä mutta silti tieteellisen tiedon pohjalta nousevaa. Harvoin on Suomen luonnon keskeisiä elementtejä esitelty näin kiehtovasti ja perusteellisesti.

Palkitut 2016

Lauri Jäntin palkinto

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin? SKS.

Biologi Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin? avaa kiinnostavia ja osin hämmentäviäkin näkymiä eläinten aisteihin, havaintomaailmaan, oivalluskykyyn ja tunteisiin. Sen aineisto ulottuu koirista, kissoista ja häkkilinnuista aina perhosiin, kovakuoriaisiin ja matoihin, ja tiedon pohjana ovat uusimmat fysiologiset ja etologiset tutkimustulokset. Kirja opettaa meitä ymmärtämään eläinten maailmaa ja osoittaa, että olemme itse paljon lähempänä sitä kuin olemme ehkä koskaan luulleetkaan.

---

Kunniamaininnat

Tuomas Tepora: Sodan henki. Kaunis ja ruma talvisota. WSOY.

Historiantutkija Tuomas Teporan Sodan henki kertoo uudesta näkökulmasta talvisodan kotirintaman mielialoista sekä sodan uhan ja sen syttymisen aikaansaamasta vahvasta yhteishengestä. Tepora on hyödyntänyt pääosin ennen käyttämätöntä arkistomateriaalia tutkiessaan mielialoja ja niiden vaihtelua lyhyen sodan eri vaiheissa. Kyseessä on Maan Turva -järjestön arkisto, johon kerättiin tuhansien asiamiesten raportit mm. työpaikoilta ja lähinaapurustoista. Kirja osoittaa, että kansan mielipiteillä oli vaikutuksensa maan johdon päätöksiin.

Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja. Otava.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen Tulevaisuuskirja auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät muokkaavat tulevaisuuttamme ja mihin suuntiin yhteiskuntamme liikkuu. Kirja on helppolukuinen ja selkeä esitys siitä, miten megatrendit kuten teknologioiden käyttö, globalisoituminen ja demografiset muutokset vääjäämättä mullistavat yhteiskunnan rakenteita, arvoja ja toimintatapoja. Kirjassa keskeisessä asemassa oleva suurien syklien teoria asettaa nykyisen kehityksen laajempaan historialliseen kokonaiskuvaan. Teoksessa on paljon ainesta julkisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi.

---

Tieto-Lauri

Marjatta Levanto ja Julia Vuori: Leonardo oikealta vasemmalle. Teos.

Leonardo da Vincin ihmeellisestä elämästä, taiteesta ja mietteistä koottu taidekirja Leonardo oikealta vasemmalle (Teos 2014) avaa ovia eurooppalaiseen kulttuurihistoriaamme. Arvostettu tekijäpari, museopedagogi Marjatta Levanto ja graafikko Julia Vuori, esittelee renessanssineron luonnontieteellisesti tarkkana tutkijana, jonka monialaisuus ällistyttää. Nuorta lukijaa voivat kiehtoa silmämunan leikkelytekniikat tai varhaiset helikopteriluonnokset yhtä lailla kuin Mona Lisan arvoituksellisen hymyn selitys. Kirjan ulkoasu on erityisen kaunis kuultosivuineen ja lukunauhoineen.

Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas. Otava.

Iiris Kalliolan ja Lasse J. Laineen Suomen lasten retkeilyopas (Otava 2014) saa aistit valppaaksi ja vie jo kirjan sivuilla lukijan jännittäville luontoretkille. Ennen muuta se houkuttelee lähtemään metsiin, rannoille ja soille sekä ohjaa löytämään ihmeteltävää niin kallionkoloista, järvivedestä kuin tähtitaivaalta. Kirjassa riittää katseltavaa pienellekin luonnon harrastajalle. Eloisa ja hauska kieli palkitsee lukijan yltäkylläisesti. Suomen lasten retkeilyopas on valloittava teos.

Palkitut 2015

Lauri Jäntin palkinto

Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät. Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa. SKS.

Liisa Suvikummun erinomainen teos avaa nostalgisen näkymän ennen sotia kukoistaneeseen kylpyläkulttuuriin. Kirja käsittelee eloisasti ja monipuolisesti kotimaisten kylpylaitosten kulttuurihistoriaa ensi kertaa kokonaisuutena. Kylpylät olivat iloisia seuraelämän keskuksia, joissa terveyden parantamisen ja lähdeveden ohella nautittiin usein myös kuplivasta samppanjasta. Teoksessa tulevat hyvin esille kylpylöiden keskeinen merkitys monien paikkakuntien kehitykselle. Suomalaiset kylpylät havainnollistaa kylpylöiden mennyttä loistoa ja taustoittaa uutta tulemista nykyistä vuosisataa lähestyttäessä.

---

Kunniamaininnat

Hanna Nikkanen ja Antti Järvi: Karanteeni – kuinka aids saapui Suomeen? Siltala. Kunniamaininta.

Karanteeni ravistelee taidokkaasti tabuja. Se on hyvin kirjoitettu tietokirja, jonka ajankohtaisuus on hätkähdyttävää. Aidsin lisäksi ebola ja muut epidemiat ovat jatkuvia uutisaiheita. Teos perustuu tutkimukseen ja jakaa asiatietoa erityisesti sairauden alkuvaiheilta, joita leimasivat epätietoisuus ja ennakkoluulot. Kirja tuo myös ansiokkaasti esille Suomessa tehdyn edistyksellisen työn taudin ymmärtämiseksi ja leviämisen hidastamiseksi. Toisaalta lukija saa tositarinoiden kautta syvällisen kuvan monien tautia sairastaneiden vaikeasta kamppailusta aikana, jolloin tautiin ei ollut tehokasta lääkitystä.

Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin. Gaudeamus. Kunniamaininta.

Suomalainen kansanusko on Risto Pulkkisen asiantunteva ja korkeatasoinen tietokirja muinaisten suomalaisten maailmankuvasta ja samalla kiehtova johdatus omaan mielenmaisemaamme. Pulkkinen esittelee kirjassaan suomalaisten kansanuskoa kiinnostavasti ja monipuolisesti. Suhde luontoon ja tuonpuoleiseen, pyhien paikkojen merkitys sekä taikojen ja loitsujen voima määrittivät ihmisen ajattelua ja toimintaa. Teos osoittaa, että kyse ei kuitenkaan ole vain menneen maailman uskomusperinteestä, vaan mentaaliset rakenteet ovat nähtävissä myös nykyisten suomalaisten tavoissa.

Juhana Torkki: Tarinan valta. Otava. Kunniamaininta.

Juhana Torkki koukuttaa lukijan teoksellaan Tarinan valta, joka kuvaa oivallisesti, millä keinoilla johtavat vaikuttajat saavat sanomansa perille. Lukuisilla esimerkeillään Torkki analysoi havainnollisesti poliitikkojen ja muiden johtajien luomia tarinoita, joilla on usein ollut keskeinen merkitys heidän menestykselleen. Torkki tuo myös kriittisesti esiin median osuutta näiden ”tarinoiden” levittämisessä. Lukijalle tulee selväksi, että viestin varsinaisen faktasisällön sijaan sen vaikuttavuus perustuukin enemmän viestiin liittyviin ei-järkiperäisiin seikkoihin. Kirjan ansioihin myös kuuluu, että Torkki on tehnyt teoksestaan loistavan tarinan, joka auttaa ymmärtämään, miten mieliämme hallitaan tarinoilla.

Palkitut 2014

Lauri Jäntin palkinto

Tuula Karjalainen: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta. 303 s. Tammi 2013.

Taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta avaa erinomaisella tavalla Tove Janssonin elämää henkilönä ja monialaisena taiteilijana. Karjalainen analysoi onnistuneesti taiteilijan teoksia ja tuotantoa tämän yksityiselämän ja ajan virtausten kehyksissä. Samalla hän syventää suuren suomalaisen kulttuuripersoonan hahmoa: muumikirjoistaan ja -sarjakuvistaan tuttu Jansson osallistui toisaalta taiteellaan ärhäkkäästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taiteilijan omien muistiinpanojen ja kirjeenvaihdon esiintuominen antaa teokselle henkilökohtaisen leiman. Erityisen kiitoksen ansaitsee teoksen monipuolinen kuvitus. Uusi elämäkerta viitoittaa tyylikkäästi tietä Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan viettoon.

---

Kunniamaininnat

Heikki Aittokoski: Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa. 291 s. HS-kirjat 2013.

Heikki Aittokosken kirja Narrien laiva ‒ Matka pieleen menneessä maailmassa on saanut lähtökohtansa Baselissa vuonna 1494 painetusta Das Narren Schyff, Narrien laiva -nimisestä runoelmasta. Vanha runoelma heijastaa tekijälle nykyistä “pieleen mennyttä maailmaa”, jonka kasvot näyttäytyvät monilla seuduilla. Aittokoski vie meidät tutustumaan esimerkiksi Bangladeshin tekstiilitehtaaseen ja Nicaraguan viidakossa elävään perheeseen. “Kuolemansynnit” löytyvät myös Lontoosta ja Kiovasta. Matkoillaan tutkivana journalistina Aittokoski on päässyt seuraamaan ihmiskunnan tämänpäiväistä tilaa ja kirjoittaa kokemastaan elävästi ja tunteella. Hän avaa lukijan silmiä moniin, arvaamattomiinkin suuntiin.

Peter von Bagh: Chaplin. 496 s. Like 2013.

Teoksessaan Chaplin Peter von Bagh esittelee elokuvamestarin kaikki 83 elokuvaa, joista ensimmäinen valmistui sata vuotta sitten. Kirjoittaja osoittaa vivahteikkaalla ja mukaansatempaavalla kerronnallaan, miten Chaplinin elokuvat kietoutuvat sekä viime vuosisadan historiaan että Charles Chaplinin omaan elämäntarinaan. Tekijä on saanut käyttöönsä aiemmin julkaisemattomia asiakirjoja ja dokumentteja, jotka vahvistavat tulkintaa Chaplinista luokkaerojen tietoisena kriitikkona. Peter von Baghin käsittelyssä mestarin työstä niin koomikkona kuin ohjaajana piirtyy moniulotteinen kuva. Tekijän innostus tarttuu helposti lukijaan ja houkuttelee tämän Chaplinin elokuvien äärelle.

Petri Pietiläinen: Koirien maailmanhistoria. 344 s. SKS 2013.

Petri Pietiläisen Koirien maailmanhistoria on toisenlainen koirakirja. Paljon se kertoo koirista, mutta vielä enemmän ihmisistä: kulttuuristamme, uskonnoista, metsästyksestä, taiteesta ja kirjallisuudesta. Suhteemme koiriin ei ole pysynyt muuttumattomana, eikä se ole kaikkialla samanlainen. Koira kuvataan ainutlaatuisessa teoksessa sekä rauhan että sodan töissä, sekä ravinnon metsästäjänä että syötäväksi kasvatettuna. Milloin toista solvataan koiraksi, milloin toisen uskollisuutta verrataan koiraan ja koirat ovat rakkaimpia ystäviämme. Koiran historia kivikaudesta avaruusaikaan on täynnä tarinoita, jotka elävöittävät Pietiläisen taiten kirjoittamaa kirjaa.

Palkitut 2013

Lauri Jäntin palkinto

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja. Ursa 2012.

Teoksessaan Esko Valtaoja tiivistää viihdyttävästi 222 sivuun kaiken, mistä jokaisen ihmisen pitäisi olla tietoinen.

Vaikka ihan kaikkea ei kateta, kirja liikkuu vaivoitta kvanttifysiikan ja evoluution, aineen ja hengen kysymyksissä ja näyttää, kuinka tiedon tulvasta löydetään olennaisin. Tiede avautuu lukijalle kiehtovana ja ihmeellisenä. Tähtitieteen professori Valtaojan kirjan nimi on pöyhkeä. Kun aiheena on kaikki, tyylilajina kepeä popularisointi ja mausteena raflaava tarinointi, ollaan epätavallisen tietokirjan äärellä. Ihmisten ärsyttämisestä tulee mukavan pörröinen olo, Valtaoja on todennut. Tämän kirjan lukemisesta tulee mukavan utelias olo.

---

Kunniapalkinto

Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto piispa Eero Huoviselle

Lauri Jäntin säätiö jakaa joka viides vuosi kunniapalkinnon laajasta ja merkittävästä elämäntyöstä tietokirjallisuuden alalla. Vuonna 2003 perustettu kunniapalkinto on 30 000 euron arvoinen ja se jaettiin vuonna 2013 kolmatta kertaa.

Lauri Jäntin säätiö palkitsee piispa Eero Huovisen hänen humaania katsomusta välittävistä tietokirjoistaan. Eero Huovisen suurelle yleisölle kirjoittamat teokset ovat pikemmin katsomuksellisia kuin tunnustuksellisia, ja siksi hänen tuotantonsa on tavoittanut lukijoita laajemmalti kuin perinteiset uskonnolliset teokset. Hän on tietokirjailijana ennen muuta kyselijä ja pohtija, ei niinkään valmiiden vastausten antaja. Eero Huovinen on käsitellyt koskettavasti monia ihmiselämän kriisikohtia, kuten tsunamin jälkeen kirjoitetussa Käännä kasvosi, Herra -teoksessa, ja hän on syventänyt monien elävien traditioidemme taustaa, kuten tuttua virttä esittelevässä teoksessaan Enkeli taivaan. Merkittävässä tehtävässään Eero Huovinen on irrottanut aikaa tietokirjojen kirjoittamiseen ja nähnyt tietokirjan mahdollisuudet humaanin sanoman välittäjänä. Hän on kirjallisella tuotannollaan osoittanut, että riippumatta siitä, mihin uskomme, kristinuskolla on edelleen keskeinen osa länsimaisessa kulttuurissa ja elämänmuodossa, myös monikulttuurisessa ja maallistuvassa Suomessa.

---

Kunniamaininnat

Jukka Koskelainen: Rakas rappio. Pelastus ja perikato länsimaisessa ajattelussa. Atena 2012.

Jukka Koskelaisen teos esittää, kuinka intellektuellit kautta aikojen ovat kritisoineet omaa aikaansa ja ihannoineet entistä.

Kehitys kulkee kohti rappiota tai suorastaan perikatoa, mutta menneisyydestä löytyy ihanteita, jotka vielä saattavat antaa toivoa. Laajaan lukeneisuuteen pohjaavissa esseissään Koskelainen liikkuu niin filosofian, kirjallisuuden, taiteen kuin politiikankin alueella. Aikajänne ulottuu Hesiodoksesta Stieg Larssoniin. Oman ajan rappion ja kultaisen menneisyyden teema yhdistää esseet jännittäväksi seikkailuksi länsimaisen kulttuurimme perusvireeseen. Aiheen kiinnostava ja monipuolinen käsittely sekä tekijän notkea tyyli tekevät kirjasta harvinaisen helppolukuisen esseeteoksen.

Matti Nuorteva: Meripihkan kiehtova maailma. Kirja Baltian meripihkasta. Maahenki 2012.

”Kaikki meripihkasta”, voisi luonnehtia Matti Nuortevan oppinutta ja viehättävästi kuvitettua teosta, Suomen ensimmäistä alallaan.

Teoksessa esitellään perusteellisesti koruista ja koriste-esineistä tunnettua ainetta, kivettynyttä muinaista pihkaa, jota eteläisen Itämeren rannoilta edelleen löydetään ja kerätään runsain määrin. Osansa saavat meripihkan luonne ja löytöpaikat, historia antiikin kauppareittejä myöten, kuuluisat kokoelmat, kuten Venäjän keisarien meripihkahuone, kultaseppien meripihkatyöt, meripihkan oletetut terveysvaikutukset ja väärennökset. Erityisen aseman saavat meripihkasta löytyneet muinaiset hyönteiset ja muut pikkueläimet. Juuri niiden selvittelyssä hyönteistutkija Nuorteva, maatalous- ja metsäeläintieteen täysinpalvellut professori, on omimmillaan.

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY 2012.

Kätilöiden työ avaa poikkeuksellisen näkökulman 1700-luvun kaupunkilaisperheiden ja erityisesti naisten elämään professori Kirsi Vainio-Korhosen teoksessa Ujostelemattomat.

Vankkaan tutkimukseen perustuva tietokirja seuraa naisten matkaa kätilöoppiin Tukholmaan ja kuvaa eloisasti pääkaupungin ilmapiiriä ja sen merkitystä suomalaisille porvarisnaisille. Lukija pääsee tutustumaan paitsi kätilöiden elämäntarinoihin ja ammattiin myös aikakauden uskomuksiin ja tapoihin. Koulutetut kätilöt olivat yhteisössään arvostettuja osaajia, joiden työhön kuului paljon muutakin kuin synnytysten hoitaminen: heidän arviotaan tarvittiin, kun kyse oli esimerkiksi lapsenmurhasta, raiskauksesta tai esiaviollisesta raskaudesta. Ujostelemattomat on elämänmakuinen matka valistusajan perhekulttuuriin.

Palkitut 2012

Lauri Jäntin palkinto

Allan Tiitta: Sinisten maisemien mies. J. G. Granön tutkijantie 1882–1956. SKS.

Allan Tiitan sujuvasti ja eläytyen kirjoitettu teos tarjoaa kokonaiskuvan J. G. Granön elämästä, työstä ja merkityksestä. Sen pohjana ovat vuosien lähdetutkimukset ja tekijän pitkällinen kokemus erityisesti maantieteen historioitsijana.

Johannes Gabriel Granö oli monipuolinen tiedemies, vuosisatansa ensimmäisen puoliskon merkittävin suomalainen maantieteilijä. Hän tutustui jo lapsena Siperiaan, missä hänen isänsä oli pappina. Myöhemmin hän teki useita tutkimusmatkoja Altain vuoristoon, mistä julkaisi uraa uurtavan teoksen. Granö kehitti oman tieteenalansa teoriaa ja käytäntöä, oli mukana uudistamassa Tarton yliopistoa, luotsasi Turun yliopistoa sekä rehtorina että kanslerina ja päätti uransa Helsingin yliopiston professorina. Hän koki elämässään monia aineellisia ja henkisiä vaikeuksia mutta sai myös ansaittua kiitosta ja kunniaa. Paitsi maantieteilijänä ja yliopistomiehenä hänet muistetaan myös yhtenä maamme valokuvaustaiteen pioneereista.

Erityistä elävyyttä teokselle antaa taiteen tohtori Taneli Eskolan suunnittelema kuvitus, jossa Granön omilla valokuvilla on keskeinen sija.

---

Kunniamaininnat

Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit. Tammi.

Ulla Tillander-Godenhielmin teos Fabergén suomalaiset mestarit on kunnianosoitus Pietarissa toimineille kulta- ja hopeasepille. Suomalaisia mestareita oli mukana Fabergén vaatimattomista alkuajoista 1800-luvun puolivälistä lähtien 1900-luvun alun loiston päiviin asti ja heidän panoksensa oli merkittävä. Esimerkkinä mestareista August Holmström ja Hiskias Pöntinen, jotka olivat lähteneet nuorina poikina Pietariin oppiin. Holmström pääsi Gustav Fabergén yhtiökumppaniksi, ja hänen sanottiin olleen aikansa paras jalokiviseppä. Pöntinen taas opetti itselleen Karl Fabergélle omat kultasepäntaitonsa.

Tillander-Godenhielmin teos perustuu laajaan tutkimustietoon ja se on kuvitettu loistavasti. Valokuvista käy ilmi kulta-, hopea- ja jalokiviseppien luovuus ja käsityötaito. Suomalaiset mestarit taustatekijöinä Fabergén kultasepänliike saavutti maailmanmaineen, tunnetuimpana tuotteenaan ihaillut keisarilliset pääsiäismunat.

Martti Anhava: Romua rakkauden valtatiellä. Arto Mellerin elämä. Otava.

Arto Mellerin kuohuva elämä kiinnostaa ja vaikuttaa siinä missä hänen runoutensa ja näytelmänsäkin. Martti Anhava on elämäkerran kirjoittajana ollut kiitollisessa asemassa. Hän oli kohteensa ystävä, mutta voi antaa teoksessaan äänen myös Mellerille itselleen. Runoilijan liki loputtomat työpäiväkirjat kuvaavat syvän analyyttisesti kirjailijan etsintää niin työssään kuin elämässäänkin. Laajat haastattelut monipuolistavat näin muodostuvaa kuvaa ja sijoittavat sen 1970- ja 1980-luvun kulttuuriseen maisemaamme. Oivallinen lapsuuden kuvaus Lappajärven pohjalaisesta maailmasta, josta Melleri ei koskaan irrottautunut, antaa pohjan lahjakkaan runoilijan elämänvaiheille.

Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? Atena.

Ihmiskuntaa uhkaa maailmanloppu monin tavoin, mutta mikä niistä on todennäköisin? Dosentti Jussi Viitala käy kylmähermoisesti läpi tutkimustietoa asteroideista tappajaviruksiin ja jättitulivuoren purkauksesta luonnonvarojen loppumiseen. Johtopäätös on yksinkertainen: ihmiskunnan suurin uhka on ihminen itse. Hyvä uutinen on, että muu maailma todennäköisesti selviää meidän jälkeemme, kun ihmiskunta ensin tuhoaa itsensä. Kirjoittajan laaja tietämys ja kiihkoton asiantuntemus tekevät kirjasta tärkeää luettavaa kaikille. Se on herättävä tiivistys ajankohtaisista aiheista, joista ympäristökysymykset eivät ole pienimpiä.

---

Tieto-Lauri

Jani Kaaro ja Väinö Heinonen: Evoluutio. Avain 2011.

Evoluutio kuvaa onnistuneesti nuorille lukijoille evoluutioteorian syntyä ja olennaista sisältöä Darwinin ajoista nykypäiviin. Se käy lyhyesti läpi Charles Darwinin työn ja teoriasta syntyneet kiistat, perinnöllisyyden ja geenien merkityksen evoluutiossa, elämän historian vaiheet ja ihmisen biologisen menneisyyden. Kaaron vaikuttavaa tekstiä elävöittää Väinö Heinosen hauska, humoristinen kuvitus, joka selventää ja keventää kirjassa väliin tiiviistikin esitettyjä asioita.

Tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro on ottanut ensi näkemältä miltei mahdottomalta tuntuvan urakan: selvittää lapsille ja nuorille vain 64 sivun puitteissa nykyaikaista evoluutioteoriaa ja sen syntyä, perinnöllisyyden perusteita ja elämän historiaa ensimmäisistä alkusoluista moderniin ihmiseen.

Kirja alkaa Charles Darwinin elämästä ja oivalluksista, sivuaa maailmansyntymyyttejä – Vanhan testamentin luomiskertomus mukaan luettuna –, esittelee Darwinia edeltäneitä luonnontutkijoita ja etenee Darwinin teorian perusoivalluksiin. Toisessa osassa Kaaro siirtyy perinnöllisyyteen, alkaen munkki Mendelin hernekokeista ja jatkaen geenien muuttumisiin ja niiden vaikutuksiin populaatioissa, siis evoluution toimintamekanismeihin. Kolmas osa on omistettu elämän historialle ensimmäisistä alkusoluista eri maailmankausien kautta ihmiseen, joka on saanut oman, neljännen osansa. Viimeinen osa kertoo ihmisen ja hänen sukulaislajiensa eroista ja yhtäläisyyksistä, fossiilisista ihmislajeista ja inhimillisen kulttuurin synnystä, vihjaisten vielä tulevaisuuteenkin.

On selvää, että näin laajan aihepiirin käsittelyssä joudutaan monin paikoin yksinkertaistamaan sanontaa, oikomaan mutkia suoriksi ja pakkaamaan kovin monia asioita pieneen tilaan. Kaaron suurena ansiona on se, että hän on selviytynyt onnistuneesti tehtävästään: evoluution kulku ja mekanismit tulevat pääpiirteissään selviksi, ja evoluutioteorian vaiheistakin annetaan selkeä käsitys.

Väinö Heinosen iloisen, väliin lähes riehakkaankin kuvituksen avulla kirja täyttää tehtävänsä erinomaisesti. Kuvitus osoittaa, että tieteellisiä teorioitakin voidaan esittää hilpeästi, vailla turhaa vakavuutta, ja monet pienet yksityiskohdat kertovat, että taiteilija on paneutunut evoluutioteorian maailmaan innostuneesti ja oivaltavasti.

Palkitut 2011

Lauri Jäntin palkinto

Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY.

Professori Liisa Keltikangas-Järvisen teos Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot kertoo ihmisen käyttäytymisen syistä: sosiaalisuus on synnynnäinen piirre, mutta sosiaaliset taidot ovat opittuja. Korkea sosiaalisuus ei välttämättä ole muiden kannalta miellyttävää, ja toisaalta ujoilla ihmisillä voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot. Keltikangas-Järvisen teoksen äärellä lukija joutuu monin paikoin tarkistamaan vakiintuneita ja usein virheellisiä käsityksiään. Kirjoittaja ei pelkää tarttua kiistanalaisiin kysymyksiin, eikä hän kumarra vallitsevia käytänteitä. Yhtenä esimerkkinä on kysymys liian varhain aloitetun kokopäivähoidon vaikutuksesta lasten ja nuorten psyykkisiin ongelmiin. Käytännönläheisellä teoksella on paljon annettavaa kotien ja koulujen kasvattajille, se auttaa ymmärtämään työpaikkojen ihmissuhteita ja sen näkemyksiä on helppo soveltaa kaikkeen vuorovaikutukseen. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot onkin paitsi havainnollisesti ja innostavasti kirjoitettu tietokirja myös yhteiskunnallisesti merkittävä puheenvuoro.

---

Kunniamaininnat

Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous. G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Siltala.

Dosentti Teemu Keskisarjan laatimaa kuvausta Mäntän paperitehtaan perustajan G. A. Serlachiuksen elämästä voisi luonnehtia ”toisenlaiseksi elämäkerraksi”. Se ei noudata tavanmukaista elämäkerran kaavaa, jossa päähenkilöön suhtaudutaan kunnioittavasti, jopa ihailevasti, ja hänen kritiikkiä ansaitsevia puoliaan himmennetään. Keskisarjan teoksessa Serlachius esiintyy paljaaltaan, kaikkine vikoineen mutta tietenkin myös ansioineen. Hänen suuri hankkeensa Mäntässä, ”keskellä ei-mitään”, oli monesti veitsenterällä, mutta hän selviytyi vaikeuksistaan, vaikka olikin riidoissa lähes kaikkien kanssa. Apteekkarina aloittanut teollisuusmies joutuu kirjassa monensuuntaiseen ristivaloon. Keskisarja saa kaiken elämään kuin jännityskertomuksen, kaihtamatta paradokseja ja arkisiakaan ilmauksia.

Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä. Maahenki.

Metsänhoitajat ja metsäalan opettajat Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen ovat laatineet jykevän teoksen, joka kuvaa monipuolisesti ja asiantuntevasti suomalaista aarniometsää, ”ikimetsää”, tai arkisemmin luonnonmetsää. Se käsittelee metsien ekologiaa ja symboliikkaa, metsiä taiteen innoittajina, niiden historiaa ja muuttumista, metsäekosysteemien suojelumahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Metsä on ollut kirjallisuudessamme Aleksis Kivestä lähtien yhtenä keskeisenä elementtinä, mutta myös maan taloudelle metsät ovat olleet ratkaisevan tärkeitä, onhan Suomi edelleen Euroopan metsäisin maa. Keto-Tokoin ja Kuuluvaisen sanonta on selkeää ja ymmärrettävää, pääosin asiallisen selostavaa, väliin lähes runollista mutta monin paikoin ja varsinkin metsien suojelusta puhuttaessa myös kantaa ottavaa, suorastaan poleemista. Erityinen tunnustus on annettava kuvitukselle, joka on informatiivista mutta paljolti myös hivelevän kaunista.

Heikki S. Vuorinen: Taudit, parantajat ja parannettavat. Vastapaino.

Lääketieteen tohtori, dosentti Heikki S. Vuorisen kirja kertoo parantamisesta ja taudeista kautta aikojen. Hän osoittaa, kuinka ällistyttävän suora yhteys sairastamisella on historian kulkuun, politiikkaan, uskontoon, kulttuuriin ja elinkeinorakenteeseen. Vuorisen kirjoitustapa on jännittävä ja sopivasti dramaattinen, joten lukija saa ihmetellä esimerkiksi sitä, voisiko Rooman imperiumin tuho liittyä vesijohtojen rakennusmateriaalina käytettyyn lyijyyn tai kuinka ruttopandemia saattoi edistää yhteiskunnallista kehitystä. Jo pelkkä asiasanahakemisto on kiehtova: taidehistoria, linko ja loitsu, ruumiin nesteet ja keltainen sappi. Vuorisen Taudit, parantajat ja parannettavat lähtee keräilykulttuurien ajoista, painottuu ansiokkaasti antiikin aikaan, ulottuu nykypäivään ja tähyää edemmäs. Pohdinnat lääketeollisuuden kaupallistumisesta tai ilmastonmuutoksen vaikutuksista lienevät ajankohtaisia myös tulevaisuudessa.

Palkitut 2010

Lauri Jäntin säätiö

Mirkka Lappalainen: Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala.

FT Mirkka Lappalainen on nopeasti noussut suurelle yleisölle kirjoittavien historioitsijoidemme kärkijoukkoon. Tätä asemaa vahvistaa hänen uusin teoksensa Susimessu ‒ 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Suomalaisille rakkaaseen nuijasodan aiheeseen Lappalainen etsii tuoreen näkökulman käsittelemällä aikaa koko Ruotsin ja Pohjois-Euroopan kannalta, Rooman kirkkoa ja paaviakaan unohtamatta. Kustaa Vaasan ja hänen pojanpoikansa Kustaa II Aadolfin välinen levoton aika saa läpivalaisun, kun tarkastelussa ovat sen johtohahmot, aateli, kansan tunnot, etupäässä onnettomat taistelut sekä paavinuskon ja luterilaisuuden valtapolitiikka. Paljon on kirjoitettu Kustaa Vaasan pojista Eerikistä, Juhanasta, Kaarlesta samoin kuin Sigismundista, Klaus Flemingistä ja Jaakko Ilkasta, mutta Lappalainen laajentaa näkökulmaa ja pystyy syventämään heidän persooniaan. Samalla hän luo, ei järjestystä, mutta ymmärrettävyyttä tuohon kaoottiseen historian vaiheeseen.

---

Kunniamaininnat

Tom Björklund ja Seppo Vuokko: Mammutin aika – elämää jääkaudella. Tammi.

Taiteilija Tom Björklundin ja biologi Seppo Vuokon Mammutin aika tarkastelee jääkautta ja sen kaikkialla näkyviä jälkiä biologian näkökulmasta. Se kertoo monipuolisesti muinaisuuden mammuttiarojen, metsien ja vuoristojen kasvillisuudesta ja eläimistöstä, paljolti myös ihmisistä, niin neandertalilaisista kuin nykyihmisistäkin, geologista ja ilmastollista taustaa toki unohtamatta. Vuokon teksti on asiantuntevaa ja eloisaa, sanan parhaassa mielessä popularisoivaa, ja se valottaa laajalti niin jääkauden elinympäristöjen ekologiaa kuin inhimillisen kulttuurinkin alkuvaiheita. Tom Björklundin kuvitus hivelee silmää. Samalla se valaisee asioita; lukijan mieleen jäävät pitkäksi aikaa hämmästyttävät kuvat mammuteista ja biisoneista, mutta yhtä merkitseviksi nousevat kuvat muinaisista ihmisistä sekä pikkunisäkkäistä ja linnuista. Kirjan sanoma on selkeä: geologiset ja ilmastolliset syyt ovat muuttaneet luontoa paljon, mutta suurimpana syynä luonnon monimuotoisuuden tuhoutumiseen on ollut ihminen.

Tuomas Heikkilä: Piirtoja ja kirjaimia. Kirjoittamisen kulttuurihistoriaa keskiajalla. SKS.

Professori Tuomas Heikkilä kuljettaa lukijan keskiajan kirjurin kammioon teoksessaan Piirtoja ja kirjaimia ‒ Kirjoittamisen kulttuurihistoriaa keskiajalla. Voimme nähdä edessämme hauraat papyrusrullat, kiiltäviksi hiotut pergamenttilehdet ja lumpuista valmistetun paperin. Heikkilän havainnollisen kielen ansiosta lukija ei ainoastaan näe keskiajan kirjoituskulttuurin arkea vaan hän haistaa sarvessa säilytettävän musteen tuoksun ja kuulee sulkakynän rapinan pergamentilla. Piirtoja ja kirjaimia kertoo kiehtovasti kirjainmerkkien kehittymisestä, kirjojen kuvituksesta, sitomisesta, käsinkirjoitettujen teosten kohtalosta reformaation aikana ja kirjastojen merkityksestä. Teoksen erityinen ansio on Suomessa säilyneiden käsikirjoitusten esittely, sillä useimmat niistä ovat tähän asti olleet vain pienen tutkijajoukon tiedossa. Näin Piirtoja ja kirjaimia avartaa käsitystämme Suomen keskiajan kirjallisesta kulttuurista. Heikkilän teoksen loistelias ulkoasu tekee kunniaa keskiaikaisille edeltäjilleen.

Hannu Karttunen: Matkalla avaruuteen. Avaruustutkimuksen historia ja tekniikka. Otava.

Tähtitieteen dosentti Hannu Karttusen Matkalla avaruuteen tutustuttaa avaruuteen lähetettyjen laitteiden ja alusten historiaan, niiden rakentamisen vaiheisiin ja laitteiden avulla saatuihin tuloksiin, mutta myös ihmisiin avaruustutkimuksen takana. Muistamme Armstrongin ensi askeleet Kuun pinnalla, mutta moniko tietää, kuinka kova kilpajuoksu sekä idässä että lännessä sitä edelsi ja on seurannut? Eri alojen huippututkijat paneutuivat vuosikymmenten ajan rakettitieteeseen ja sen liepeillä tapahtuneisiin tieteellisiin läpimurtoihin. Karttunen ei vain listaa tapahtuneita, vaan kertoo miten ja miksi mitäkin tapahtui. Karttunen on armoitettu tarinankertoja, joka osaa tehdä tietokirjasta vetävän lukukokemuksen; kirjaa lukee kuin jännityskertomusta. Matkalla avaruuteen on tutkimuksellisesti kiinnostava ja monipuolinen teos. Upea kuvitus tukee kirjan sopivuutta myös maallikolle, jopa avaruudesta kiinnostuneille lapsille. Erilaisten lukijoiden tavoittaminen on haastavaa, ja siinä Karttunen on onnistunut.