Lauri Jäntin palkinto
Allan Tiitta: Sinisten maisemien mies. J. G. Granön tutkijantie 1882–1956. SKS.
Allan Tiitan sujuvasti ja eläytyen kirjoitettu teos tarjoaa kokonaiskuvan J. G. Granön elämästä, työstä ja merkityksestä. Sen pohjana ovat vuosien lähdetutkimukset ja tekijän pitkällinen kokemus erityisesti maantieteen historioitsijana.
Johannes Gabriel Granö oli monipuolinen tiedemies, vuosisatansa ensimmäisen puoliskon merkittävin suomalainen maantieteilijä. Hän tutustui jo lapsena Siperiaan, missä hänen isänsä oli pappina. Myöhemmin hän teki useita tutkimusmatkoja Altain vuoristoon, mistä julkaisi uraa uurtavan teoksen. Granö kehitti oman tieteenalansa teoriaa ja käytäntöä, oli mukana uudistamassa Tarton yliopistoa, luotsasi Turun yliopistoa sekä rehtorina että kanslerina ja päätti uransa Helsingin yliopiston professorina. Hän koki elämässään monia aineellisia ja henkisiä vaikeuksia mutta sai myös ansaittua kiitosta ja kunniaa. Paitsi maantieteilijänä ja yliopistomiehenä hänet muistetaan myös yhtenä maamme valokuvaustaiteen pioneereista.
Erityistä elävyyttä teokselle antaa taiteen tohtori Taneli Eskolan suunnittelema kuvitus, jossa Granön omilla valokuvilla on keskeinen sija.
Kunniamaininnat
Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit. Tammi.
Ulla Tillander-Godenhielmin teos Fabergén suomalaiset mestarit on kunnianosoitus Pietarissa toimineille kulta- ja hopeasepille. Suomalaisia mestareita oli mukana Fabergén vaatimattomista alkuajoista 1800-luvun puolivälistä lähtien 1900-luvun alun loiston päiviin asti ja heidän panoksensa oli merkittävä. Esimerkkinä mestareista August Holmström ja Hiskias Pöntinen, jotka olivat lähteneet nuorina poikina Pietariin oppiin. Holmström pääsi Gustav Fabergén yhtiökumppaniksi, ja hänen sanottiin olleen aikansa paras jalokiviseppä. Pöntinen taas opetti itselleen Karl Fabergélle omat kultasepäntaitonsa.
Tillander-Godenhielmin teos perustuu laajaan tutkimustietoon ja se on kuvitettu loistavasti. Valokuvista käy ilmi kulta-, hopea- ja jalokiviseppien luovuus ja käsityötaito. Suomalaiset mestarit taustatekijöinä Fabergén kultasepänliike saavutti maailmanmaineen, tunnetuimpana tuotteenaan ihaillut keisarilliset pääsiäismunat.
Martti Anhava: Romua rakkauden valtatiellä. Arto Mellerin elämä. Otava.
Arto Mellerin kuohuva elämä kiinnostaa ja vaikuttaa siinä missä hänen runoutensa ja näytelmänsäkin. Martti Anhava on elämäkerran kirjoittajana ollut kiitollisessa asemassa. Hän oli kohteensa ystävä, mutta voi antaa teoksessaan äänen myös Mellerille itselleen. Runoilijan liki loputtomat työpäiväkirjat kuvaavat syvän analyyttisesti kirjailijan etsintää niin työssään kuin elämässäänkin. Laajat haastattelut monipuolistavat näin muodostuvaa kuvaa ja sijoittavat sen 1970- ja 1980-luvun kulttuuriseen maisemaamme. Oivallinen lapsuuden kuvaus Lappajärven pohjalaisesta maailmasta, josta Melleri ei koskaan irrottautunut, antaa pohjan lahjakkaan runoilijan elämänvaiheille.
Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? Atena.
Ihmiskuntaa uhkaa maailmanloppu monin tavoin, mutta mikä niistä on todennäköisin? Dosentti Jussi Viitala käy kylmähermoisesti läpi tutkimustietoa asteroideista tappajaviruksiin ja jättitulivuoren purkauksesta luonnonvarojen loppumiseen. Johtopäätös on yksinkertainen: ihmiskunnan suurin uhka on ihminen itse. Hyvä uutinen on, että muu maailma todennäköisesti selviää meidän jälkeemme, kun ihmiskunta ensin tuhoaa itsensä. Kirjoittajan laaja tietämys ja kiihkoton asiantuntemus tekevät kirjasta tärkeää luettavaa kaikille. Se on herättävä tiivistys ajankohtaisista aiheista, joista ympäristökysymykset eivät ole pienimpiä.
Tieto-Lauri
Jani Kaaro ja Väinö Heinonen: Evoluutio. Avain 2011.
Evoluutio kuvaa onnistuneesti nuorille lukijoille evoluutioteorian syntyä ja olennaista sisältöä Darwinin ajoista nykypäiviin. Se käy lyhyesti läpi Charles Darwinin työn ja teoriasta syntyneet kiistat, perinnöllisyyden ja geenien merkityksen evoluutiossa, elämän historian vaiheet ja ihmisen biologisen menneisyyden. Kaaron vaikuttavaa tekstiä elävöittää Väinö Heinosen hauska, humoristinen kuvitus, joka selventää ja keventää kirjassa väliin tiiviistikin esitettyjä asioita.
Tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro on ottanut ensi näkemältä miltei mahdottomalta tuntuvan urakan: selvittää lapsille ja nuorille vain 64 sivun puitteissa nykyaikaista evoluutioteoriaa ja sen syntyä, perinnöllisyyden perusteita ja elämän historiaa ensimmäisistä alkusoluista moderniin ihmiseen.
Kirja alkaa Charles Darwinin elämästä ja oivalluksista, sivuaa maailmansyntymyyttejä – Vanhan testamentin luomiskertomus mukaan luettuna –, esittelee Darwinia edeltäneitä luonnontutkijoita ja etenee Darwinin teorian perusoivalluksiin. Toisessa osassa Kaaro siirtyy perinnöllisyyteen, alkaen munkki Mendelin hernekokeista ja jatkaen geenien muuttumisiin ja niiden vaikutuksiin populaatioissa, siis evoluution toimintamekanismeihin. Kolmas osa on omistettu elämän historialle ensimmäisistä alkusoluista eri maailmankausien kautta ihmiseen, joka on saanut oman, neljännen osansa. Viimeinen osa kertoo ihmisen ja hänen sukulaislajiensa eroista ja yhtäläisyyksistä, fossiilisista ihmislajeista ja inhimillisen kulttuurin synnystä, vihjaisten vielä tulevaisuuteenkin.
On selvää, että näin laajan aihepiirin käsittelyssä joudutaan monin paikoin yksinkertaistamaan sanontaa, oikomaan mutkia suoriksi ja pakkaamaan kovin monia asioita pieneen tilaan. Kaaron suurena ansiona on se, että hän on selviytynyt onnistuneesti tehtävästään: evoluution kulku ja mekanismit tulevat pääpiirteissään selviksi, ja evoluutioteorian vaiheistakin annetaan selkeä käsitys.
Väinö Heinosen iloisen, väliin lähes riehakkaankin kuvituksen avulla kirja täyttää tehtävänsä erinomaisesti. Kuvitus osoittaa, että tieteellisiä teorioitakin voidaan esittää hilpeästi, vailla turhaa vakavuutta, ja monet pienet yksityiskohdat kertovat, että taiteilija on paneutunut evoluutioteorian maailmaan innostuneesti ja oivaltavasti.
