Tunnustuspalkinnon saivat Tuomas Aivelo, Mia Kankimäki, Teemu Keskisarja ja Helena Ruuska

Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset. (Like)

Kirjassaan Loputtomat loiset evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo poikkeuksellisen kiehtovasti loisista, niiden aiheuttamista tartuntataudeista ja tieteellisestä tutkimuksesta.

Hän kirjoittaa lämpimästi Madagaskarin hiirimakeista, maailman pienimmistä kädellisistä ja kaukaisista sukulaisistamme, joiden ulosteita hän tutki vuonna 2015 valmistunutta väitöskirjaansa varten. Loputtomissa loisissa tutkija esittelee tartuntataudit ja loiset evoluutiobiologin näkökulmasta.

Aivelo käsittelee pääasiassa ihmisen loisia, muun muassa bakteereita ja viruksia, niiden historiaa, tämänhetkistä tutkimusta sekä nähtävissä olevaa tulevaisuutta. Tiedot ovat hämmästyttäviä. Ihmisessä voi olla kymmeniä loismatoja, satoja ulkoloisia ja miljoonia bakteereita ja viruksia.

Aivelolla on selkeä kanta borrelioosista ja tuhkarokosta sekä monista muista taudeista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on, että yhteiskunnat järkkyvät. Kriisit ovat aina loisille mahdollisuus, vakaus on niille uhka.

Tuomas Aivelo on kirjassaan onnistunut erinomaisesti muokkaamaan laajan tutkimustiedon helposti omaksuttavaan muotoon. Lukija pääsee myös tutustumaan tutkijan arkiseen kenttätyöhön Aivelolle merkityksellisen Madagaskarin sademetsässä.

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin. (Otava)

Teoksessaan Naiset joita ajattelen öisin Mia Kankimäki jäljittää eri aikakausien poikkeusnaisia: tutkimusmatkailijoita, taiteilijoita ja muita oman polkunsa raivaajia.

Kankimäki kirjoittaa paljon myös itsestään. Näin vahvan minäkertojan käyttö on tietokirjassa poikkeuksellista, ja Naiset joita ajattelen öisin perustelee tyylilajivalinnan erinomaisesti.

Kirjan naisten historiat ovat nimittäin perin pohjin erilaisia kuin miespuolisten seikkailijoiden historiat. Ero ei johdu vain siitä, että itsellisten ja lahjakkaiden naisten elämäkertoja on kirjoitettu vähemmän tai eri tavalla kuin miesten, vaan myös siitä, että niitä on luettu eri tavalla: omakohtaisesti ja vimmaisesti, harvinaisia esikuvia ahmien. Kankimäkikin janoaa tarinoita vapaista naisista ja vertaa itseään jatkuvasti heihin.

Kankimäki käyttää taidokkaasti muun muassa kirje- ja päiväkirja-aineistoja kuvatessaan lihaa ja verta olevia naisia, joiden elämäntarinoissa rohkeus ja suuret saavutukset yhdistyvät yksinäisyyteen, ruumiillisuuteen ja syvään epäoikeudenmukaisuuteen.

Naiset joita ajattelen öisin on saanut kaksi kirjastoluokitusta: se on sekä elämäkerta että kertomakirjallisuutta. Faktan ja fiktion välillä liikkuminen on matka, jolle lähteminen edellyttää perusteellisia valmisteluja ja suurta varovaisuutta. Kankimäki selviytyy voitokkaana perille.

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämänkertomus. (Siltala)

Aleksis Kivestä on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta kirjailijastamme. Historioitsija Teemu Keskisarja pääsee silti yllättämään. Teoksessaan Saapasnahka-torni hän kytkee Kiven elämän ja sen arjen yksityiskohdat aikalaisten todellisuuteen ja koko 1800-luvun kansankulttuuriin. Kiven elämänkertomus saa mittasuhteet siitä, miten ihmiset hänen ympärillään puhuivat, asuivat, liikkuivat, hankkivat elantonsa ja elivät yhteisössään. Taustalla kirkastuu kuva sivistyneistön pyrinnöistä.

Keskisarja kulkee Saapasnahka-tornissa Kiven rinnalla, kirjailijaa ymmärtäen ja tämän ratkaisuja arvioiden. Hän ei tuomitse eikä sääli, vaan kertoo tosiasiat historiantutkijan ammattitaidolla, tarkasti lähteisiin tukeutuen. Hän keskittyy kirjailijan elämään, mutta viitatessaan näytelmiin, runoihin ja ennen muuta Seitsemään veljekseen hän virittää lukijan kiinnostusta myös Kiven tuotantoon.

Saapasnahka-tornin kieli pitää lukijan valppaana. Keskisarja lainaa Kiven sanastoa ja myötäilee tämän lauserakenteita, mutta hän myös yhdistää niitä rohkeasti nykykielen keinoihin. Hän rinnastaa ja asettaa vastakkain, liioittelee ja leikittelee, kiihdyttää ja hidastaa. Tässä sanomisen riemussa Teemu Keskisarja kulkee Kiven jalanjäljissä.

Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit. (WSOY)

Helena Ruuskan Simberg-elämäkerta on loistelias kokonaisesitys Suomen kultakauden maalaustaiteen mestarista.

Hugo Simberg. Pirut ja enkelit -kirjasta näkyy, kuinka kirjoittajan vilpitön innostus aiheeseen kantaa perinpohjaisen tutkimus- ja kirjoitustyön loppuun saakka. Teos on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen huolellista työtä. Kirjan lähdeaineisto on kattava, tärkeimpänä kenties Hugo Simbergin laaja kirjeenvaihto.

Ruuska ei myöskään spekuloi siellä missä houkutus siihen olisi vahva, vaan osoittaa lukijalle ne valkeat läiskät Simbergin elämässä, joista ei ole saatavissa tietoa.

Kiitoksen ansaitsee myös kirjan upea kuvitus valokuvineen ja huolellinen viimeistely teosluetteloineen.

Hugo Simberg oli luonnonlapsi, täysiverinen taiteilija, joka kaipasi yksinäisyyttä ja rauhaa, mutta samalla janosi sosiaalisuutta, ystävyyttä, rakkautta ja hullutuksia. Taiteilijan sielu ja mielentilat ovat tunnetusti läsnä Simbergin kuvataiteessa. Piruissa ja enkeleissä nämä tunnetilat ovat yhtä lailla vahvasti läsnä.

Ruuskan teosta on edeltänyt 70 vuotta sitten laadittu Sakari Saarikiven väitöskirja, joka pysyi pitkään perusteellisimpana esityksenä Simbergin elämästä ja tuotannosta. Ruuskan teokselle voi helposti ennustaa yhtä pitkää ikää.

Palkitut 2019

kuva Niclas Mäkelä

Tieto-Lauri

Mauri Kunnas: Lastenkirjatuotanto. (Otava)

Lauri Jäntin säätiön lasten tietokirjan kirjoittajalle kolmen vuoden välein myönnettävän Tieto-Laurin saa vuonna 2019 Mauri Kunnas.

Mauri Kunnaksen lastenkirjat ovat vertaansa vailla. Kieleltään rikkaat ja kuvitukseltaan ehtymättömän vitsikkäät kirjat ovat jo neljän vuosikymmenen ajan innoittaneet lapsia kirjojen pariin. Kunnas on erinomaisella tavalla onnistunut kiteyttämään kirjojensa aiheet teksteihin, joita kuvitus tukee runsailla ja hauskoilla yksityiskohdillaan. Hän on tehnyt lapsia kiinnostavia ja mieleenpainuvia kirjoja aiheesta kuin aiheesta, niin avaruudesta ja urheilusta kuin kirjallisuuden klassikoista, talonpoikaisesta kulttuurista ja hallitsijoiden historiasta. Monet ovatkin saaneet perustiedot muun muassa Kalevalasta ja Seitsemästä veljeksestä lukemalla Kunnaksen kirjoja.

Kunnaksen kuvituksen ainutlaatuinen tyyli ja erityisesti koirien käyttäminen ihmisten sijaan tekevät aiheista lapsille helposti lähestyttäviä ja hahmoista sympaattisia. Samalla hahmojen eleet, ilmeet ja puhe tekevät niistä todellisia lapsille. Moni pieni museovieras onkin ihmetellyt Ateneumiin tullessaan, miksi Gallén-Kallelan Kalevala-aiheisissa maalauksissa kuvataan ihmisiä.

Mauri Kunnas tarjoaa kirjoillaan lukemattomille lapsille ja heidän vanhemmilleen riemukkaita ja samalla opettavaisia lukuhetkiä. Kymmenien tasaisesti korkealaatuisten lastenkirjojen tuotanto muodostaa poikkeuksellisen kokonaisuuden, joka houkuttelee lukijoita hyvin erilaisten aiheiden pariin. Kirjojen kääntäminen 37 kielelle myös osoittaa selkeästi, kuinka ainutlaatuisesta, oman kulttuurimme rajat ylittävästä ja kansainvälisesti arvostetusta tuotannosta on kysymys. Lukuinnon herättämiseksi Kunnas tekee mittaamattoman arvokasta työtä.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto

Antti Haataja: Pohjoinen. Jälkemme maailman laidalla. (Tammi)

Lauri Jäntin säätiön vuoden 2019 tietokirjapalkinto myönnetään Antti Haatajalle teoksesta Pohjoinen. Jälkemme maailman laidalla.

Pohjoinen on harras kuvaus Saamenmaan luonnosta. Se johdattaa lukijan pohjoisimpaan Suomeen ja Jäämeren rannoille. Antti Haataja opastaa halki yöttömän yön ja päivättömän päivän, revontulten rätinän ja paukkupakkasten. Hänen matkassaan tapaa miekkavalaan ja lohen, sopulin ja sääsken, ekosysteemin muistin ja luonnon monimuotoisuuden. Upeat valokuvat ja myötäelävä teksti tuovat luonnon lähelle.

Antti Haatajan voittoisa teos on asiantunteva ja innostunut, mutta samalla analyyttinen ja kriittinen. Teksti yhdistää taitavasti luonnossa vastaan tulevat eläimet, ihmiset ja ilmiöt oman aikamme laajoihin teemoihin ympäristönsuojelusta alkuperäiskansojen oikeuksiin. Kirjalla on ajankohtainen sanoma. Haatajan mukaan pohjoinen luonto köyhtyy ja katoaa nopeasti, mikäli emme toimi nyt – teosta kirjoitettaessa esimerkiksi luonnonvarainen naali kuoli sukupuuttoon.

Haataja ei vältä kajoamasta myös arkoihin asioihin, kuten saamelaisten pakkosuomalaistamiseen tai alkuperäiskansan perinteisen elintavan kunnioittamiseen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Hän ei kuitenkaan saarnaa vaan haastaa pohtimaan tekojemme seurauksia elinympäristöllemme.

Punnituista pohdinnoista, tarkoista tutkimustiedoista, kaunokirjallisenkin hienoista ilmaisuista ja ainutlaatuisista valokuvista rakentuu poikkeuksellisen hieno kokonaisuus: kaunis, ajatuksia herättävä, toimintaan haastava ja syvällinen tietokirja.

Tunnustuspalkinnot

Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset. (Like)

Kirjassaan Loputtomat loiset evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo poikkeuksellisen kiehtovasti loisista, niiden aiheuttamista tartuntataudeista ja tieteellisestä tutkimuksesta.

Hän kirjoittaa lämpimästi Madagaskarin hiirimakeista, maailman pienimmistä kädellisistä ja kaukaisista sukulaisistamme, joiden ulosteita hän tutki vuonna 2015 valmistunutta väitöskirjaansa varten. Loputtomissa loisissa tutkija esittelee tartuntataudit ja loiset evoluutiobiologin näkökulmasta.

Aivelo käsittelee pääasiassa ihmisen loisia, muun muassa bakteereita ja viruksia, niiden historiaa, tämänhetkistä tutkimusta sekä nähtävissä olevaa tulevaisuutta. Tiedot ovat hämmästyttäviä. Ihmisessä voi olla kymmeniä loismatoja, satoja ulkoloisia ja miljoonia bakteereita ja viruksia.

Aivelolla on selkeä kanta borrelioosista ja tuhkarokosta sekä monista muista taudeista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on, että yhteiskunnat järkkyvät. Kriisit ovat aina loisille mahdollisuus, vakaus on niille uhka.

Tuomas Aivelo on kirjassaan onnistunut erinomaisesti muokkaamaan laajan tutkimustiedon helposti omaksuttavaan muotoon. Lukija pääsee myös tutustumaan tutkijan arkiseen kenttätyöhön Aivelolle merkityksellisen Madagaskarin sademetsässä.

---

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin. (Otava)

Teoksessaan Naiset joita ajattelen öisin Mia Kankimäki jäljittää eri aikakausien poikkeusnaisia: tutkimusmatkailijoita, taiteilijoita ja muita oman polkunsa raivaajia.

Kankimäki kirjoittaa paljon myös itsestään. Näin vahvan minäkertojan käyttö on tietokirjassa poikkeuksellista, ja Naiset joita ajattelen öisin perustelee tyylilajivalinnan erinomaisesti.

Kirjan naisten historiat ovat nimittäin perin pohjin erilaisia kuin miespuolisten seikkailijoiden historiat. Ero ei johdu vain siitä, että itsellisten ja lahjakkaiden naisten elämäkertoja on kirjoitettu vähemmän tai eri tavalla kuin miesten, vaan myös siitä, että niitä on luettu eri tavalla: omakohtaisesti ja vimmaisesti, harvinaisia esikuvia ahmien. Kankimäkikin janoaa tarinoita vapaista naisista ja vertaa itseään jatkuvasti heihin.

Kankimäki käyttää taidokkaasti muun muassa kirje- ja päiväkirja-aineistoja kuvatessaan lihaa ja verta olevia naisia, joiden elämäntarinoissa rohkeus ja suuret saavutukset yhdistyvät yksinäisyyteen, ruumiillisuuteen ja syvään epäoikeudenmukaisuuteen.

Naiset joita ajattelen öisin on saanut kaksi kirjastoluokitusta: se on sekä elämäkerta että kertomakirjallisuutta. Faktan ja fiktion välillä liikkuminen on matka, jolle lähteminen edellyttää perusteellisia valmisteluja ja suurta varovaisuutta. Kankimäki selviytyy voitokkaana perille.

---

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämänkertomus. (Siltala)

Aleksis Kivestä on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta kirjailijastamme. Historioitsija Teemu Keskisarja pääsee silti yllättämään. Teoksessaan Saapasnahka-torni hän kytkee Kiven elämän ja sen arjen yksityiskohdat aikalaisten todellisuuteen ja koko 1800-luvun kansankulttuuriin. Kiven elämänkertomus saa mittasuhteet siitä, miten ihmiset hänen ympärillään puhuivat, asuivat, liikkuivat, hankkivat elantonsa ja elivät yhteisössään. Taustalla kirkastuu kuva sivistyneistön pyrinnöistä.

Keskisarja kulkee Saapasnahka-tornissa Kiven rinnalla, kirjailijaa ymmärtäen ja tämän ratkaisuja arvioiden. Hän ei tuomitse eikä sääli, vaan kertoo tosiasiat historiantutkijan ammattitaidolla, tarkasti lähteisiin tukeutuen. Hän keskittyy kirjailijan elämään, mutta viitatessaan näytelmiin, runoihin ja ennen muuta Seitsemään veljekseen hän virittää lukijan kiinnostusta myös Kiven tuotantoon.

Saapasnahka-tornin kieli pitää lukijan valppaana. Keskisarja lainaa Kiven sanastoa ja myötäilee tämän lauserakenteita, mutta hän myös yhdistää niitä rohkeasti nykykielen keinoihin. Hän rinnastaa ja asettaa vastakkain, liioittelee ja leikittelee, kiihdyttää ja hidastaa. Tässä sanomisen riemussa Teemu Keskisarja kulkee Kiven jalanjäljissä.

---

Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit. (WSOY)

Helena Ruuskan Simberg-elämäkerta on loistelias kokonaisesitys Suomen kultakauden maalaustaiteen mestarista.

Hugo Simberg. Pirut ja enkelit -kirjasta näkyy, kuinka kirjoittajan vilpitön innostus aiheeseen kantaa perinpohjaisen tutkimus- ja kirjoitustyön loppuun saakka. Teos on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen huolellista työtä. Kirjan lähdeaineisto on kattava, tärkeimpänä kenties Hugo Simbergin laaja kirjeenvaihto.

Ruuska ei myöskään spekuloi siellä missä houkutus siihen olisi vahva, vaan osoittaa lukijalle ne valkeat läiskät Simbergin elämässä, joista ei ole saatavissa tietoa.

Kiitoksen ansaitsee myös kirjan upea kuvitus valokuvineen ja huolellinen viimeistely teosluetteloineen.

Hugo Simberg oli luonnonlapsi, täysiverinen taiteilija, joka kaipasi yksinäisyyttä ja rauhaa, mutta samalla janosi sosiaalisuutta, ystävyyttä, rakkautta ja hullutuksia. Taiteilijan sielu ja mielentilat ovat tunnetusti läsnä Simbergin kuvataiteessa. Piruissa ja enkeleissä nämä tunnetilat ovat yhtä lailla vahvasti läsnä.

Ruuskan teosta on edeltänyt 70 vuotta sitten laadittu Sakari Saarikiven väitöskirja, joka pysyi pitkään perusteellisimpana esityksenä Simbergin elämästä ja tuotannosta. Ruuskan teokselle voi helposti ennustaa yhtä pitkää ikää.

Kiitos Anto Leikolalle 35-vuotisesta työstä!

Kuva Tuula Uusi-Hallila

Anto Leikola on päättänyt 35 vuotta kestäneen työnsä Lauri Jäntin säätiön hallituksessa. Suuret kiitokset ainutlaatuisesta työpanoksesta!  Uudeksi hallituksen jäseneksi on valittu Hanna Nikkanen. 

Content Link Block

Select a page and create a visual link to it. Learn more

Palkitut

Vuoden kirja -palkinto Passille ja Reinbothille

Bonnierin Vuoden kirja -palkinnon 2018 saivat Minna Passi ja Susanna Reinboth teoksellaan Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina.

Kirjassa tutkivien toimittajien parivaljakko avaa monimutkaista vyyhtiä. Mahdollistiko taitava manipulointi poliisin ja alamaailman yhteisten bisnesten junailun vuosikausien ajan? Lukijan luottamus poliisilaitokseen järjestelmänä ja poliiseihin yksilöinä horjuu sivu sivulta.

.

Opettaja, hae tietokirjastipendiä ahkeralle lukijalle!

Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella tai ammattiin opiskelevalla loistavat yleistiedot?

Tietokirjastipendi

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat vuosittain 100 kappaletta 100 euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Myönnetyt stipendit jaetaan kevätjuhlassa.

Hakuaika ja -ohjeet

Kevään 2018 stipendien hakuaika alkaa torstaina maaliskuun 1. päivä ja päättyy torstaina 29. maaliskuuta 2018 klo 16.00. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Opettajat hakevat stipendejä oppilailleen verkkolomakkeella. Hakulomake löytyy täältä: https://www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/palkinnot/tietokirjastipendit.html

Hakemuksiin toivotaan maininta vähintään kolmesta tietokirjasta, jotka oppilas on lukenut. Myös useampia tietokirjoja voi mainita. Lisäksi hakemuksessa voi kertoa perusteluja, joista käy ilmi, minkälaista tietokirjallisuutta oppilas lukee, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten se ilmenee.

Tietokirjallisuuden lajeihin voi tutustua täällä: https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/jaseneksi-liittyminen/tietokirjallisuuden-lajit.html

Kaikille hakijoille ilmoitetaan tuloksista toukokuussa.

Palkitut 2018

Minna Passi, Susanna Reinboth: Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. (Helsingin Sanomat)

Helsingin Sanomien toimittajien Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio on iskevä dokumentti tärkeästä aiheesta, johtavan poliisiviranomaisen pitkään jatkuneesta ja häikäilemättömästä rikollisesta toiminnasta. Keisari Aarnio on laadukasta tutkivaa journalismia, ja tarina itsessään uskomaton. Vaikka Aarnion tapausta on lehtien palstoilla käsitelty paljon, vasta laajempi näkemys avaa lukijan silmät selälleen – ja lyö ällikällä. Kirjan eteen on tehty lujasti töitä. Tekijät ovat haastatelleet yli sataa ihmistä ja käyneet läpi kymmeniätuhansia sivuja asiakirjoja.

Kirja on vahvasti ajassamme kiinni. Poliisi on yksi suomalaisen yhteiskunnan luotetuimmista instituutioista. Kertoessaan huumepoliisin omavaltaisesta toimintakulttuurista Keisari Aarnio saattaa horjauttaa vakavasti tätä luottamusta. Se osoittaa, että valvonnan puute ja esimiehelleen viimeiseen asti uskolliset alaiset muodostavat suoranaisen turvallisuusuhan poliisiorganisaation sisällä.

Keisari Aarnio on erinomaisesti kirjoitettu. Lukija käy korkeilla kierroksilla teoksen ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Kokonaisuus on vetävää ja hyytävää luettavaa.

Kunniamaininnat

Hannu Himanen: Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu. (Docendo)

Hannu Himasen teos Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu on ansiokas, asiantunteva ja kriittinen katsaus Venäjän nykytilaan ja sen vaikutuksiin Suomelle.

Suomen Moskovan-suurlähettilään toimesta eläkkeelle jäänyt Himanen on maamme parhaita 2000-luvun Venäjän asiantuntijoita. Kokemukset, lukeneisuus ja taustojen erinomainen tuntemus aseinaan Himanen kuljettaa lukijaa halki maailmanpolitiikan arkipäivän, venäläisissä vallan kabineteissa ja kotimaisissa kulisseissa. Kirja ei käsittele vain Venäjää, Suomen idänpolitiikkaa ja maamme mahdollista NATO-jäsenyyttä, vaan pohtii myös Suomen perustuslakia ja valtarakenteita.

Himasen teksti on sivistynyttä ja selväpuheista, kaunistelematonta ja raikkaan vapaata diplomaattisesta ympäripyöreydestä. Hän ei pelkää ottaa kantaa. Hänen sanomansa on Paasikiveltä tuttu: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

Suomessa tarvitaan nyt avointa ja ennakkoluulotonta turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa asioita kutsutaan niiden oikeilla nimillä. Länttä vai itää -teos on tärkeä ja tuore avaus tässä keskustelussa.

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset. (Docendo)

Useimmat meistä ovat järvien, jokien tai meren rannalla joutuneet näkemään ja kuulemaan hyönteisiä - siroja neidonkorentoja, uljaita sudenkorentoja ja komeita ukonkorentoja, mutta myös iniseviä hyttysiä. Harva kuitenkin on yrittänyt tutustua niihin lähemmin, ja niiden kauneus ja kiinnostavat elintavat ovat jääneet useimmille vieraiksi.

Sami Karjalainen on palkittu luonnontutkija ja valokuvaaja, joka on kymmenessä vuodessa julkaissut jo viisi kirjaa harrastuksensa kohteista, uusimpana Rantojen hyönteiset. Se kertoo sanoin ja hämmentävän upein kuvin hyönteisten salatusta maailmasta, joka kuitenkin on kaikkien meidän ulottuvillamme, jos vain haluamme siihen tutustua. Kirja valottaa myös vesihyönteisten – reippaiden malluaisten, piileksivien toukkien ja ahnaiden sukeltajakuoriaisten – elämänkulkua ja käyttäytymistä. Vastaavaa retkeä luonnon pienoismaailmaan ei suomalaisille ole Yrjö Kokon Pessin ja Illusian jälkeen tarjottu.

Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella. (Otava)

Kirjassaan Globalisaatio koetuksella Sixten Korkman selvittää lukijalleen kristallinkirkkaalla tavalla talouden, globalisaation ja populistisen politiikan keskeisiä kytkentöjä ja vaikutuksia toisiinsa. Nämä ovat yleensä vaikeasti hahmoteltavia kokonaisuuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja joiden ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Historiallisen perspektiivin avaaminen havainnollistaa lukijalle, että myös aikaisemmin samoja kysymyksiä on pohdittu ja että näistä kokemuksista pitäisi voida ottaa opiksi.

Vaikka Korkmanin näkökulma on pääasiassa taloustieteellinen, hän tarkastelee asioita myös laajemmin yhteiskunnalliselta kannalta. Korkman sanoo, että populistit usein vastustavat globalisaatiota ja että ”populistilla on jokaiseen vaikeaan ongelmaan vastaus, joka on yksinkertainen, houkutteleva ja väärä”. Toisaalta hän toteaa, että globalisaatioon kohdistettu kritiikki ei aina ole populismia ja että sen taustalla oleviin ongelmiin on haettava rakentavia ratkaisuja.

Lauri Jäntin palkinto Minna Passille ja Susanna Reinbothille

Lauri Jäntin säätiön myöntämän tietokirjallisuuden palkinnon 15 000 euroa jakavat Minna Passi ja Susanna Reinboth teoksestaan Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. Kunniamaininnan saavat Hannu Himanen, Sami Karjalainen ja Sixten Korkman, kukin 5 000 euroa. Palkitsemalla menneen vuoden parhaiden tietokirjojen tekijöitä säätiö on edistänyt suomenkielistä tietokirjallisuutta vuodesta 1985 lähtien.

Pääpalkinto myönnetään vetävästi kirjoitetusta tarinasta, joka ravisuttelee poliisia, yhtä suomalaisen yhteiskunnan luotetuimmista instituutioista. ”Keisari Aarnio on laadukasta tutkivaa journalismia, ja tarina itsessään uskomaton. Minna Passi ja Susanna Reinboth ovat onnistuneet kokoamaan valtavan lähdemateriaalin ja lukemattomat haastattelut kirjaksi, jonka lukija käy korkeilla kierroksilla ensimmäisiltä sivuilta lähtien”, perustelee säätiön puheenjohtaja Claes von Heiroth raadin päätöstä.

Kunniamaininnan saavat Hannu Himanen teoksestaan Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu, Sami Karjalainen teoksestaan Rantojen hyönteiset ja Sixten Korkman teoksestaan Globalisaatio koetuksella. 

Kunniamaininnalla palkittavat kirjoittajat käsittelevät yhteiskunnan ja luonnon ilmiöitä taitavasti ja mielenkiintoisesti. He kirjoittavat globalisaatiosta, kansallisista ja kansainvälisistä instituutioista sekä rantojen pienimmistä, hyttysistä ja sudenkorennoista. Kirjojen tiedot ovat huolellisesti perusteltuja, ja ne on ilmaistu innostavasti. Teokset haastavat lukijansa ottamaan selvää ja toimimaan paremman elämän puolesta.

Himasen Länttä vai itää yhdistää sujuvasti globaalit ja paikalliset kysymykset. Kirja ei käsittele vain Venäjää, Suomen idänpolitiikkaa ja maamme mahdollista NATO-jäsenyyttä, vaan pohtii myös Suomen perustuslain kiemuroita ja laajemmin suomalaisen yhteiskunnan valtarakenteitten toimivuutta.

Korkmanin Globalisaatio koetuksella selvittää lukijalleen kristallinkirkkaalla tavalla talouden, globalisaation ja populistisen politiikan keskeisiä kytkentöjä ja vaikutuksia toisiinsa. Kytkösten ja historian ymmärtäminen ovat tulleet yhä tärkeämmiksi, kokemuksista pitäisi voida ottaa opiksi. 

Karjalaisen Rantojen hyönteiset kertoo sanoin ja hämmentävän upein kuvin hyönteisten salatusta maailmasta. Se innostaa rannalla kävelijää ihastelemaan siroja neidonkorentoja, uljaita sudenkorentoja ja komeita ukonkorentoja, mutta myös iniseviä hyttysiä. 

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat dosentti Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), arkkitehti Ilona von Heiroth, professori Anto Leikola, kustantaja Aleksi Siltala ja lehtori Tuula Uusi-Hallila.

Lauri Jäntin palkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin palkinnon sekä kunniamainintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä.
 
 

Kunniamaininnan saivat Hannu Himanen, Sami Karjalainen ja Sixten Korkman

Hannu Himanen: Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu. (Docendo)

Hannu Himasen teos Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu on ansiokas, asiantunteva ja kriittinen katsaus Venäjän nykytilaan ja sen vaikutuksiin Suomelle.

Suomen Moskovan-suurlähettilään toimesta eläkkeelle jäänyt Himanen on maamme parhaita 2000-luvun Venäjän asiantuntijoita. Kokemukset, lukeneisuus ja taustojen erinomainen tuntemus aseinaan Himanen kuljettaa lukijaa halki maailmanpolitiikan arkipäivän, venäläisissä vallan kabineteissa ja kotimaisissa kulisseissa. Kirja ei käsittele vain Venäjää, Suomen idänpolitiikkaa ja maamme mahdollista NATO-jäsenyyttä, vaan pohtii myös Suomen perustuslakia ja valtarakenteita.

Himasen teksti on sivistynyttä ja selväpuheista, kaunistelematonta ja raikkaan vapaata diplomaattisesta ympäripyöreydestä. Hän ei pelkää ottaa kantaa. Hänen sanomansa on Paasikiveltä tuttu: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

Suomessa tarvitaan nyt avointa ja ennakkoluulotonta turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa asioita kutsutaan niiden oikeilla nimillä. Länttä vai itää -teos on tärkeä ja tuore avaus tässä keskustelussa.

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset. (Docendo)

Useimmat meistä ovat järvien, jokien tai meren rannalla joutuneet näkemään ja kuulemaan hyönteisiä - siroja neidonkorentoja, uljaita sudenkorentoja ja komeita ukonkorentoja, mutta myös iniseviä hyttysiä. Harva kuitenkin on yrittänyt tutustua niihin lähemmin, ja niiden kauneus ja kiinnostavat elintavat ovat jääneet useimmille vieraiksi.

Sami Karjalainen on palkittu luonnontutkija ja valokuvaaja, joka on kymmenessä vuodessa julkaissut jo viisi kirjaa harrastuksensa kohteista, uusimpana Rantojen hyönteiset. Se kertoo sanoin ja hämmentävän upein kuvin hyönteisten salatusta maailmasta, joka kuitenkin on kaikkien meidän ulottuvillamme, jos vain haluamme siihen tutustua. Kirja valottaa myös vesihyönteisten – reippaiden malluaisten, piileksivien toukkien ja ahnaiden sukeltajakuoriaisten – elämänkulkua ja käyttäytymistä. Vastaavaa retkeä luonnon pienoismaailmaan ei suomalaisille ole Yrjö Kokon Pessin ja Illusian jälkeen tarjottu.

Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella. (Otava)

Kirjassaan Globalisaatio koetuksella Sixten Korkman selvittää lukijalleen kristallinkirkkaalla tavalla talouden, globalisaation ja populistisen politiikan keskeisiä kytkentöjä ja vaikutuksia toisiinsa. Nämä ovat yleensä vaikeasti hahmoteltavia kokonaisuuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja joiden ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Historiallisen perspektiivin avaaminen havainnollistaa lukijalle, että myös aikaisemmin samoja kysymyksiä on pohdittu ja että näistä kokemuksista pitäisi voida ottaa opiksi.

Vaikka Korkmanin näkökulma on pääasiassa taloustieteellinen, hän tarkastelee asioita myös laajemmin yhteiskunnalliselta kannalta. Korkman sanoo, että populistit usein vastustavat globalisaatiota ja että ”populistilla on jokaiseen vaikeaan ongelmaan vastaus, joka on yksinkertainen, houkutteleva ja väärä”. Toisaalta hän toteaa, että globalisaatioon kohdistettu kritiikki ei aina ole populismia ja että sen taustalla oleviin ongelmiin on haettava rakentavia ratkaisuja.

Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi

Toimitko lukion opettajana? Hae tietokirjailijaa vierailulle lukioosi vielä tänä keväänä. Haku on auki keskiviikkoon 31. tammikuuta asti.

Tänä keväänä vierailulle lähtevät Ilari Aalto, Sirkka Ahonen, Outi Ampuja, Ville Eloranta, Päivi Hamarus, Satu Hovi, Atik Ismail, Katriina Järvinen, Sami Karjalainen, Kristiina Koivunen, Lilly Korpiola, Janne Könönen, Tuomas Muraja, Heikki Oja, Rauli Partanen, Jonna Pulkkinen, Mikko Pyhälä, Joonas Pörsti, Ari Saastamoinen ja Hippo Taatila.

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin. Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella lukioille lähetetään viisi lukiossa vierailevan tietokirjailijan teosta.

Lukiot voivat toivoa  listalta tietokirjailijaa vierailulle omaan kouluunsa 31. tammikuuta mennessä. Toive lähetetään Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. 

Lasten ja nuorten tietokirjallisuuden Tieto-Lauri-palkinto jaetaan jälleen tammikuussa 2019

Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan, vuosien 2016–2018 aikana julkaistun suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijälle.

---

Palkinnon tarkoituksena on kannustaa tietokirjailijoita laatimaan teoksia, jotka innostavat lapsia ja nuoria syventymään eri tiedon aloihin ja jotka ottavat huomioon kotimaisen kieli- ja kulttuuriympäristön.

Tieto-Lauri jaetaan aina kolmen vuoden välein ja nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2016 palkittiin Marjatta Levanto ja Julia Vuori teoksesta Leonardo oikealta vasemmalle (Teos, 2014) sekä Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine teoksesta Suomen lasten retkeilyopas (Otava, 2015). Vuonna 2012 palkittiin Jani Kaaro ja Väinö Heinonen teoksesta Evoluutio (Avain, 2011) ja ensimmäisellä jakokerralla vuonna 2009 palkinnon saivat Markku Löytönen ja Riikka Jäntti teoksesta Viidakkotanssi (SKS, 2007).

Palkinnosta päättää Lauri Jäntin säätiön hallitus, johon kuuluvat OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), fil. tri Paula Havaste, arkkitehti Ilona von Heiroth, dosentti Jorma Kaimio, professori Anto Leikola (varapj.) ja lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hallitus valitsee palkittavat teokset ilman ehdollepanoa ja hakumenettelyä.

Lisätietoja

Claes von Heiroth
Säätiön hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 561 3516
claes.vonheiroth@merasco.com

Tietokirjavinkkejä alakouluun ja esiopetukseen

Uusi, 75 teosta esittelevä Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi on tehty helpottamaan ajankohtaisten ja laadukkaiden tietokirjojen löytämistä ja valitsemista. Katalogin kirjat sopivat erityisesti alakouluun ja esiopetukseen.

Kirjat on jaoteltu seitsemän aihealueen mukaan: kirjoja löytyy teemoilla ympäristö ja luonto, historia ja kulttuurihistoria, harrastukset, musiikki, ihmismieli ja tekniikka. Kirjakatalogista löytyy myös esimerkkikysymyksiä, joiden kautta lapset pääsevät käsittelemään kirjallisuutta pintaa syvemmältä.

Oppaan voi ladata sähköisenä Suomen tietokirjailijoiden sivuilta.

Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -kirjakatalogi. Koonnut Pirjo Hiidenmaa, Ida Henritius ja Taru Varpula. Suomen tietokirjailijat ry ja Laurin Jäntin säätiö, Helsinki 2017, 60 sivua.

Tietokirjastipendejä jaetaan jälleen kevätjuhlissa ympäri maan

Historia ja psykologia suosikkeja – nuoret lukevat monipuolisesti eri aiheista

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakavat seitsemättä kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. Stipendit jaetaan oppilaille koulujen kevätjuhlissa. Lista stipendin saavien kotipaikkakunnista ja kouluista löytyy tiedotteen lopusta.

Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat hakivat stipendejä oppilailleen. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, minkälaista tietokirjallisuutta oppilas lukee, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee. Stipendejä hakivat monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opettajat.

Tietokirjoja luetaan harrastuneisuuden syventämiseksi

Tietokirjastipendihakemuksia tuli tänä keväänä ennätysmäärä. Hakemusten perusteella tietokirjoja luetaan harrastuneisuuden syventämiseksi: omasta kiinnostuksenkohteesta halutaan oppia lisää, joten siihen perehdytään lukemalla aiheesta tietokirjoja.

Kestosuosikkina on edelleen historia: erityisesti toisesta maailmansodasta ja holokaustista kertovia kirjoja listattiin hakemuksissa runsaasti. Toisen asteen oppilaat lukevat erityisen paljon psykologian alan kirjallisuutta. Lukukielenä on kaikissa aiheissa yhä useammin suomen lisäksi englanti.

Kokonaisuudessaan nuoret lukevat monenlaisia tietokirjoja eri aloilta. Oppilaat ahmivat teoksia avaruudesta viikinkien riimuihin sekä ohjelmoinnista eläimiin ja luontoon. Filosofia, luonnontiede, tähtitiede ja talous nousivat historian ja psykologian lisäksi suosittuina aiheina. Monet olivat lukeneet mm. Stewen Hawkingin Ajan lyhyen historian, Sixten Korkmanin teoksen Talous ja utopia, Esko Valtaojan Kaiken käsikirjan tai Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoja. Lisäksi erityisesti urheilijoiden elämäkertoja luetaan runsaasti, muiden elämäkertateosten ohessa.

Stipendit kannustavat lukemaan tietokirjallisuutta

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Stipendien lisäksi Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö tukevat koululaisten mahdollisuutta tutustua tietokirjallisuuteen myös tietokirjailijavierailuin. Koulut voivat hakea tietokirjailijavieraita keväisin ja syksyisin kertomaan työstään, kirjoistaan ja niiden taustoista. Tietokirjavierailijoita voi hakea seuraavan kerran syyskuussa 2017 ja tietokirjastipendejä maaliskuussa 2018.

Professori Kimmo Rentolalle Lauri Jäntin palkinto

Professori Kimmo Rentola saa teoksestaan Stalin ja Suomen kohtalo Lauri Jäntin palkinnon, jonka suuruus on 15 000 €. 

---

Palkinto myönnetään Rentolalle poikkeuksellisen vetävästi kirjoitetusta ja uutta arkistomateriaalia sisältävästä tietokirjasta, joka tuo päivänvaloon uusia näkökulmia Suomen sotahistoriaan. 

”Stalin ja Suomen kohtalo on mestarillisesti kirjoitettu kirja Suomen kohtalonvuosista ja tempaisee mukaansa myös lukijan, joka ei normaalisti lue kirjoja sotahistoriasta”, perustelee säätiön hallituksen puheenjohtaja Claes von Heiroth.

Lisäksi säätiö antaa kunniamaininnat Maria Mannerille ja Teivo Teivaiselle dokumentaarisesta matkakirjasta Brasilia, Mikko-Olavi Seppälälle tietokirjasta Suruton kaupunki ja Seppo Vuokolle kirjasta Latva pilviä piirtää. Kunniamaininnan arvo on 5 000 €. 

Kunniamaininnan saaneet tietokirjat edustavat monipuolisesti eri tieteenaloja kulttuurihistoriasta luontoon ja kokonaisen maan, Brasilian, kuvaukseen. 

”Maria Mannerin ja Teivo Teivaisen kirja Brasilia viehätti sekä sujuvalla kielellään että laajalla tietomäärällään jättivaltiosta, josta kirjoittajilla on omakohtaista kokemusta”, Claes von Heiroth kertoo. 

”Mikko-Olavi Seppälän kirja Suruton kaupunki hurmasi säätiön sekä ulkoasullaan että positiivisuutta henkivällä sisällöllään. Myös Seppo Vuokon kattavasti puista kertova teos Latva pilviä piirtää vakuutti säätiön niin perehtyneisyydellään kuin viimeistellyllä ulkoasullaan.” 
Palkintoperustelut ovat kokonaisuudessaan tämän tiedotteen lopussa.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat FT Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), arkkitehti Ilona von Heiroth, professori Anto Leikola, kustantaja Aleksi Siltala ja lehtori Tuula Uusi-Hallila.

Lauri Jäntin palkinto on Suomen ensimmäinen tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin palkinnon sekä kunniamainintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä.
 

Palkitut 2017

Lauri Jäntin palkinto

Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo. Otava.

Professori Kimmo Rentola pohtii kirjassaan, oliko Josif Stalin merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa. Stalin päätti aloittaa talvisodan ja lopettaa sen. Hän päätti jatkosodan rauhasta 1944. Kun alkuvuodesta 1948 oli aika ratkaista, tuleeko Suomesta kansandemokratia vai ei, Stalin painoi Rentolan mukaan ensin kaasua ja sitten jarrua. Kyky suunnanmuutoksiin ja äkkikäännöksiin oli diktaattorin politiikassa olennaista, kuten kirjasta ilmenee.

Kirja perustuu laajaan ja monilta osin uuteen arkistomateriaaliin. Rentolan analyyttisen tekstin kautta lukijalle avautuvat tiedustelun maailman riskit ja mahdollisuudet niin oikeassa elämässä kuin historiantutkimuksessakin. "Aidosti hyödyllinen tiedusteluaineisto on kansainvälisissä suhteissa yhtä olennainen ainesosa kuin alkoholi viinissä", Rentola kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan uuvuta lukijaa yksityiskohdilla eikä kertaa kirjallisuudesta ennestään tuttuja sotatapahtumia, vaan pitää tähtäimen tiukasti paikallaan Stalinin näkökulmassa.

Stalin ja Suomen kohtalo on mestarillisesti kirjoitettu, elegantti historiateos. Lukija pääsee seuraamaan Suomen kohtalonhetkiä niin läheltä, että hirvittää. Rentolan tarkka ja tiivis esitystapa syventää ja laajentaa käsitystämme Suomen kohtalonvuosista. Teos tulee nousemaan historiakirjallisuutemme klassikoiden joukkoon.

---

Kunniamaininnat

Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia. Siltala.

Toimittaja Maria Mannerin ja professori Teivo Teivaisen teos Brasilia johdattaa maapallon toiselle puolelle, Etelä-Amerikan jättivaltioon. Mannerin ja Teivaisen matkassa lukija löytää itsensä milloin Rio de Janeiron valtavista faveloista tai upporikkaitten helikopterikyydistä, milloin taas kiehtovista uskonnollisista menoista, metropolien keskustoista tai sademetsien siimeksestä.

Kirjan sivuilla yhdistyvät sujuva, mukaansatempaava kieli ja syvällinen asiantuntemus valtavasta ja tärkeästä mutta Suomessa vain heikosti ja kliseiden kautta tunnetusta Brasiliasta. Manner ja Teivainen ovat näkemyksellisiä kirjoittajia, jotka pohjaavat tekstinsä yhtäältä omaan pitkään kokemukseensa ja toisaalta laajaan tutkimustietoon.

Kirjoittajat lähestyvät teemaansa tarinoiden ja ihmisten kautta. Mannerin ja Teivaisen teksti on lämpimän myötäelävää, kun kyse on yksittäisistä ihmiskohtaloista mutta oivaltavan analysoivaa, kun pohditaan laajoja ja monimutkaisia syitten ja seurausten verkostoja. Brasilia on pieni suurteos, joka avartaa lukijansa maailmaa.

Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki. WSOY.

Dosentti Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kaupunki ‒ 1920-luvun iloinen Helsinki vie lukijan elämysmatkalle juuri itsenäistyneen maamme pääkaupunkiin. Kirjoittaja kuvaa värikkäästi modernin elämäntavan läpimurtoa: autot, elokuvat, radio, kahvilat, tanssiravintolat, uimarannat ja mainosvalot tarjosivat uudenlaisia kokemuksia kaupunkilaisten vapaa-aikaan. Toisaalta vuosikymmentä sävytti kieltolaki, jonka moninaisia vaikutuksia kirjoittaja esittelee ansiokkaasti. Juuri näyttäytymisen ja salailun kulttuurin ristiriita luo myös Seppälän teokseen kiinnostavan jännitteen.

Mikko-Olavi Seppälän tietokirja herättää henkiin vuosikymmenen, josta enää hyvin harvalla on omakohtaisia muistoja. Teos osoittaa kuitenkin aikakauden läsnäolon myös nyky-Helsingissä, sillä monet tunnetut rakennukset todistavat edelleen kaksikymmentäluvun uudesta, rohkeasta arkkitehtuurista, suomalaiskansalliset kadunnimet puolestaan kielipolitiikasta. Teoksen runsaat sitaatit, kuvitus ja poikkeuksellisen huoliteltu visuaalinen ilme tuovat kohteensa koskettavan lähelle. Suruton kaupunki tartuttaa lukijaansa 1920-luvun elämäniloa.

Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää. Maahenki.

Kasvitieteilijä Seppo Vuokon teos Latva pilviä piirtää on kokonaisesitys jokaisen suomalaisen tuntemasta aiheesta, puista ja niiden muodostamista metsistä. Se kertoo puiden muinaishistoriasta ja nykyisyydestä, niiden lajistosta ja monimuotoisuudesta, rakenteesta sekä biologisesta elämästä, kuten kasvusta, vesitaloudesta, ravitsemuksesta ja yhteyttämisestä. 

Kirjassa esitellään monien puihin liittyvien ilmiöiden ohella myös maamme puulajit kukkineen ja hedelmineen, unohtamatta karun pohjolan vuodenaikaiskiertoa ja puiden liittymistä luonnon ekologisiin verkostoihin. Puiden käyttö ja merkitys ihmisten taloudessa aina teollisesta puunkäytöstä koristepuihin ja -pensaisiin saa sekin monipuolista valaistusta. Jopa meidän ja muiden maiden suurimmat ja vanhimmat puut tulevat esitellyiksi. 

Vuokon kieli on yksinkertaista ja sujuvaa mutta samalla ilmeikästä, vailla turhia ammattitermejä mutta silti tieteellisen tiedon pohjalta nousevaa. Harvoin on Suomen luonnon keskeisiä elementtejä esitelty näin kiehtovasti ja perusteellisesti.

Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi on ilmestynyt

Vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä tietokirjojen käyttö koulujen kirjallisuuden opetuksessa lisääntyy. Pirjo Hiidenmaan, Hanna Kollin ja Salla Salokannon kokoama, 91 teosta esittelevä Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi on tehty helpottamaan ajankohtaisten ja laadukkaiden tietokirjojen löytämistä ja valitsemista. Katalogin kirjat sopivat erityisesti yläkoulun ja lukion oppilaille.

---

Kirjat on jaoteltu 13 eri aihealueen mukaan: kirjoja löytyy muun muassa teemoilla ympäristö ja luonto, historia ja kulttuurihistoria, elämäntavat, harrastukset, musiikki ja elokuvat sekä urheilu.

Tietokirjallisuuden professorin Pirjo Hiidenmaan esipuhe johdattaa pohtimaan tietokirjallisuuden eri lajien, tietokirjojen ja kriittisen lukutaidon merkitystä unohtamatta sitä, että tietokirjoja voi lukea myös ihan vain lukemisen ilosta. Kirjakatalogista löytyy myös esimerkkikysymyksiä, joiden kautta lukioikäiset pääsevät käsittelemään kirjallisuutta pintaa syvemmältä.

Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogin, josta on otettu 10 000 kappaleen painos, ovat kustantaneet Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry. Teoksen sähköinen versio löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta osoitteesta www.suomentietokirjailijat.fi/jasenyys/julkaisut/oppaat.

Lisätiedot:

Pirjo Hiidenmaa | Tietokirjallisuuden professori | Helsingin yliopisto
pirjo.hiidenmaa@helsinki.fi | 045 145 6514
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Stipendejä jaettiin nuorille ympäri maan

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakoivat kuudetta kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnettiin tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. Stipendit jaettiin oppilaille koulujen kevätjuhlissa.

---

Stipendejä hakivat oppilailleen yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, minkälaista tietokirjallisuutta oppilas lukee, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee.

Stephen Hawking ja Esko Valtaoja ovat nuorten suosiossa

Tietokirjallisuudessa yleisemminkin suositut aiheet, kuten historia, Venäjä ja uskonnot nousevat koululaistenkin lukulistoilla korkealle. Suosituimpia teoksia hakemusten perusteella ovat Stephen Hawkingin, Esko Valtaojan ja Lasse J. Laineen kirjat sekä Ville Haapasalon elämästä Venäjällä kertovat kirjat.

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry tukevat koululaisten tutustumista tietokirjallisuuteen myös tarjoamalla kouluille mahdollisuuden tilata keväisin ja syksyisin tietokirjailijavieraan kertomaan työstään, kirjoistaan ja niiden taustoista. Tietokirjavierailijoita voi hakea seuraavan kerran elokuussa 2016 ja tietokirjastipendejä maaliskuussa 2017.

Lisätietoa ja stipendin saaneet koulut Asikkalasta Äänekoskelle kerrotaan Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla.

Stipendejä tietokirjallisuutta lukeville nuorille

Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella tai ammattiin opiskelevalla loistavat yleistiedot, koska hän lukee paljon tietokirjoja?

---

HAE HÄNELLE TIETOKIRJASTIPENDIÄ!

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat 100 kappaletta 100 euron suuruisia stipendejä yläasteen päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Myönnetyt stipendit kunniakirjoineen jaetaan kevätjuhlassa.

Hakuaika ja -ohjeet

Kevään 2016 stipendien haku on alkanut, ja se päättyy perjantaina 22. huhtikuuta klo 16.

Tarkemmat hakuohjeet ja lomake, jolla stipendiä haetaan, löytyvät Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta. Sähköpostitse tai myöhässä lähetettyjä hakemuksia ei huomioida haussa.

Hakuun osallistuneille opettajille/kouluille tiedotetaan stipendien saajista viikolla 19, stipendit toimitetaan kouluille viikolla 20.

Palkitut 2016

Lauri Jäntin palkinto

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin? SKS.

Biologi Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin? avaa kiinnostavia ja osin hämmentäviäkin näkymiä eläinten aisteihin, havaintomaailmaan, oivalluskykyyn ja tunteisiin. Sen aineisto ulottuu koirista, kissoista ja häkkilinnuista aina perhosiin, kovakuoriaisiin ja matoihin, ja tiedon pohjana ovat uusimmat fysiologiset ja etologiset tutkimustulokset. Kirja opettaa meitä ymmärtämään eläinten maailmaa ja osoittaa, että olemme itse paljon lähempänä sitä kuin olemme ehkä koskaan luulleetkaan.

---

Kunniamaininnat

Tuomas Tepora: Sodan henki. Kaunis ja ruma talvisota. WSOY.

Historiantutkija Tuomas Teporan Sodan henki kertoo uudesta näkökulmasta talvisodan kotirintaman mielialoista sekä sodan uhan ja sen syttymisen aikaansaamasta vahvasta yhteishengestä. Tepora on hyödyntänyt pääosin ennen käyttämätöntä arkistomateriaalia tutkiessaan mielialoja ja niiden vaihtelua lyhyen sodan eri vaiheissa. Kyseessä on Maan Turva -järjestön arkisto, johon kerättiin tuhansien asiamiesten raportit mm. työpaikoilta ja lähinaapurustoista. Kirja osoittaa, että kansan mielipiteillä oli vaikutuksensa maan johdon päätöksiin.

Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja. Otava.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen Tulevaisuuskirja auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät muokkaavat tulevaisuuttamme ja mihin suuntiin yhteiskuntamme liikkuu. Kirja on helppolukuinen ja selkeä esitys siitä, miten megatrendit kuten teknologioiden käyttö, globalisoituminen ja demografiset muutokset vääjäämättä mullistavat yhteiskunnan rakenteita, arvoja ja toimintatapoja. Kirjassa keskeisessä asemassa oleva suurien syklien teoria asettaa nykyisen kehityksen laajempaan historialliseen kokonaiskuvaan. Teoksessa on paljon ainesta julkisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi.

---

Tieto-Lauri

Marjatta Levanto ja Julia Vuori: Leonardo oikealta vasemmalle. Teos.

Leonardo da Vincin ihmeellisestä elämästä, taiteesta ja mietteistä koottu taidekirja Leonardo oikealta vasemmalle (Teos 2014) avaa ovia eurooppalaiseen kulttuurihistoriaamme. Arvostettu tekijäpari, museopedagogi Marjatta Levanto ja graafikko Julia Vuori, esittelee renessanssineron luonnontieteellisesti tarkkana tutkijana, jonka monialaisuus ällistyttää. Nuorta lukijaa voivat kiehtoa silmämunan leikkelytekniikat tai varhaiset helikopteriluonnokset yhtä lailla kuin Mona Lisan arvoituksellisen hymyn selitys. Kirjan ulkoasu on erityisen kaunis kuultosivuineen ja lukunauhoineen.

Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas. Otava.

Iiris Kalliolan ja Lasse J. Laineen Suomen lasten retkeilyopas (Otava 2014) saa aistit valppaaksi ja vie jo kirjan sivuilla lukijan jännittäville luontoretkille. Ennen muuta se houkuttelee lähtemään metsiin, rannoille ja soille sekä ohjaa löytämään ihmeteltävää niin kallionkoloista, järvivedestä kuin tähtitaivaalta. Kirjassa riittää katseltavaa pienellekin luonnon harrastajalle. Eloisa ja hauska kieli palkitsee lukijan yltäkylläisesti. Suomen lasten retkeilyopas on valloittava teos.

100 oppilasta saa kevätjuhlassa tietokirjastipendin

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakavat 100 kappaletta tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta.

Viidettä kertaa jaettavia tietokirjastipendejä haettiin tänäkin vuonna runsaasti. Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajia pyydettiin hakemuksessa perustelemaan valintansa ja mainitsemaan esimerkkejä oppilaan lukemista tietokirjoista. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi sata stipendinsaajaa.
Tietokirjastipendit ja kunniakirjat jaetaan oppilaille kevätjuhlassa.

Tietokirjoista haetaan syvempää ymmärrystä ja uusia taitoja

Nuoria tietokirjojen suurkuluttajia on paljon. Raati kiinnitti hakemuksia lukiessaan huomiota myös siihen, että näiden nuorten joukossa oli aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka lukevat tietokirjallisuutta sujuvasti monella kielellä.

Hakemusten perusteella nuoret hakevat tietokirjoista syvempää ymmärrystä itseään kiinnostavista aihealueista. Erityisesti biologiaa, filosofiaa, sotahistoriaa ja elokuvien historiaa käsittelevät kirjat sekä uusia taitoja syventävät harrastekirjat kiinnostavat nuoria.

Tämän vuoden hakemuksista kuultavat läpi myös kuluneen vuoden tapahtumat aina Ukrainan kriisistä Isiksen toimintaan: luettujen kirjojen listalta erottuivat muun muassa uskontoja, etenkin islamia käsittelevät teokset, ja Masha Gessenin teos Kasvoton mies – Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi (käänt. Matti Kinnunen). Sukupuolesta riippumatta suomalaisnuorten hittikirjana jatkaa Esko Valtaojan Kaiken käsikirja, joka mainitaan useassa hakemuksessa.

Erityisesti raatia ilahdutti se, että tietokirjastipendejä eivät hakeneet vain äidinkielen opettajat, vaan laajasti eri aineiden opettajat, jotka eivät ole perinteisesti ehkä tottuneet ottamaan lukutaidon välittäjän roolia: ”On hienoa, että monipuolinen lukutaito on koko koulun asia ja että kaikki opettajat tukevat lukuintoa.”

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Osana hanketta kouluille tarjotaan keväisin ja syksyisin mahdollisuus kutsua tietokirjailija koululle kertomaan työstään ja omista tiedonaloistaan. Seuraava tietokirjastipendien haku alkaa maaliskuussa 2016.

Lisätietoja:

Claes von Heiroth, puheenjohtaja Lauri Jäntin säätiö
claes.vonheiroth@merasco.com
p. 040 561 3516

Jukka-Pekka Pietiäinen, toiminnanjohtaja Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi
p. 09 4542 2511, 050 543 9891

Linda Lappalainen, viestintäpäällikkö Suomen tietokirjailijat ry
p. 09 4542 2561, 050 41 05584
linda.lappalainen@suomentietokirjailijat.fi

Palkitut 2015

Lauri Jäntin palkinto

Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät. Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa. SKS.

Liisa Suvikummun erinomainen teos avaa nostalgisen näkymän ennen sotia kukoistaneeseen kylpyläkulttuuriin. Kirja käsittelee eloisasti ja monipuolisesti kotimaisten kylpylaitosten kulttuurihistoriaa ensi kertaa kokonaisuutena. Kylpylät olivat iloisia seuraelämän keskuksia, joissa terveyden parantamisen ja lähdeveden ohella nautittiin usein myös kuplivasta samppanjasta. Teoksessa tulevat hyvin esille kylpylöiden keskeinen merkitys monien paikkakuntien kehitykselle. Suomalaiset kylpylät havainnollistaa kylpylöiden mennyttä loistoa ja taustoittaa uutta tulemista nykyistä vuosisataa lähestyttäessä.

---

Kunniamaininnat

Hanna Nikkanen ja Antti Järvi: Karanteeni – kuinka aids saapui Suomeen? Siltala. Kunniamaininta.

Karanteeni ravistelee taidokkaasti tabuja. Se on hyvin kirjoitettu tietokirja, jonka ajankohtaisuus on hätkähdyttävää. Aidsin lisäksi ebola ja muut epidemiat ovat jatkuvia uutisaiheita. Teos perustuu tutkimukseen ja jakaa asiatietoa erityisesti sairauden alkuvaiheilta, joita leimasivat epätietoisuus ja ennakkoluulot. Kirja tuo myös ansiokkaasti esille Suomessa tehdyn edistyksellisen työn taudin ymmärtämiseksi ja leviämisen hidastamiseksi. Toisaalta lukija saa tositarinoiden kautta syvällisen kuvan monien tautia sairastaneiden vaikeasta kamppailusta aikana, jolloin tautiin ei ollut tehokasta lääkitystä.

Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin. Gaudeamus. Kunniamaininta.

Suomalainen kansanusko on Risto Pulkkisen asiantunteva ja korkeatasoinen tietokirja muinaisten suomalaisten maailmankuvasta ja samalla kiehtova johdatus omaan mielenmaisemaamme. Pulkkinen esittelee kirjassaan suomalaisten kansanuskoa kiinnostavasti ja monipuolisesti. Suhde luontoon ja tuonpuoleiseen, pyhien paikkojen merkitys sekä taikojen ja loitsujen voima määrittivät ihmisen ajattelua ja toimintaa. Teos osoittaa, että kyse ei kuitenkaan ole vain menneen maailman uskomusperinteestä, vaan mentaaliset rakenteet ovat nähtävissä myös nykyisten suomalaisten tavoissa.

Juhana Torkki: Tarinan valta. Otava. Kunniamaininta.

Juhana Torkki koukuttaa lukijan teoksellaan Tarinan valta, joka kuvaa oivallisesti, millä keinoilla johtavat vaikuttajat saavat sanomansa perille. Lukuisilla esimerkeillään Torkki analysoi havainnollisesti poliitikkojen ja muiden johtajien luomia tarinoita, joilla on usein ollut keskeinen merkitys heidän menestykselleen. Torkki tuo myös kriittisesti esiin median osuutta näiden ”tarinoiden” levittämisessä. Lukijalle tulee selväksi, että viestin varsinaisen faktasisällön sijaan sen vaikuttavuus perustuukin enemmän viestiin liittyviin ei-järkiperäisiin seikkoihin. Kirjan ansioihin myös kuuluu, että Torkki on tehnyt teoksestaan loistavan tarinan, joka auttaa ymmärtämään, miten mieliämme hallitaan tarinoilla.